Paloheinän ala-asteen

opetussuunnitelma

Sisällysluettelo

1. Koulun työn perusta.................................................................................................................................................. 4

1.1. Arvoperusta...................................................................................................................................................... 4

1.2. Koulun toiminta-ajatus...................................................................................................................................... 4

1.3. Koulun kasvatus- ja oppimistavoitteet.............................................................................................................. 4

2. Opetuksen toteuttaminen.......................................................................................................................................... 5

2.1. Oppimiskäsitys................................................................................................................................................. 5

2.2. Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri............................................................................................................. 5

Psyykkinen oppimisympäristö........................................................................................................................... 5

Fyysinen oppimisympäristö................................................................................................................................ 5

Pedagoginen oppimisympäristö.......................................................................................................................... 5

2.3. Työtavat.......................................................................................................................................................... 5

2.4. Oppilaiden osallisuus......................................................................................................................................... 6

3 Opetuksen rakenne ja opetusjärjestelyt....................................................................................................................... 7

3.1 Tuntijako........................................................................................................................................................... 7

3.2 Kieliohjelma...................................................................................................................................................... 7

3.3. Oppilaaksiotto.................................................................................................................................................. 8

Oppilaan koulunkäyntiä koskevat periaatteet Helsingin kaupungin suomenkielisissä peruskouluissa.................... 8

4. Ohjauksen järjestäminen.......................................................................................................................................... 10

4.1. Ohjaustoiminta............................................................................................................................................... 10

4.2. Opinto-ohjaus................................................................................................................................................. 10

4.3. Oppimissuunnitelma........................................................................................................................................ 10

5. Opiskelun tuki......................................................................................................................................................... 12

Opiskelun tuki........................................................................................................................................................ 12

5.1 Tukiopetus....................................................................................................................................................... 12

5.2. Erityisopetus................................................................................................................................................... 12

5.2.1. Osa-aikainen erityisopetus...................................................................................................................... 12

5.2.2. Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden opetus................................................................. 13

Oppimäärien yksilöllistäminen ja oppiaineen opiskelusta vapauttaminen.......................................................... 13

6. Hyvinvoinnin tukipalvelut...................................................................................................................................... 14

6.1. Oppilashuolto................................................................................................................................................. 14

Oppilashuollon palvelut.................................................................................................................................... 14

6.2 Muut tukipalvelut............................................................................................................................................. 14

6.2.2. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta.................................................................................................. 14

6.2.3 Kerhotoiminta......................................................................................................................................... 15

6.2.5. Koulunkäyntiavustajatoiminta................................................................................................................ 15

Kouluruokailu................................................................................................................................................... 15

Koulumatkat..................................................................................................................................................... 15

7. Yhteistyö opetuksen ja opiskelun tukena................................................................................................................. 16

7. 1. Kodin ja koulun yhteistyö.............................................................................................................................. 16

7.2 Koulutuksen nivelvaiheisiin liittyvä yhteistyö.................................................................................................. 16

7.2.1. Esi- ja perusopetuksen yhteistyö............................................................................................................. 16

7.2.2. Yhteistyö perusopetuksen aikana ja päättövaiheessa............................................................................... 16

7.3 Yhteistyö lähiyhteisöjen ja muiden hallintokuntien kanssa............................................................................... 17

7.4 Työelämäyhteistyö.......................................................................................................................................... 17

7.5 Kansainvälinen yhteistyö................................................................................................................................. 17

8. Arviointi................................................................................................................................................................. 18

8.1. Oppilaan arviointi........................................................................................................................................... 18

8.1.1 Oppilaan arvioinnin tehtävä ja periaatteet............................................................................................... 18

8.1.2 Oppilaan itsearviointi.............................................................................................................................. 18

8.1.3 Työskentelyn arviointi............................................................................................................................ 19

8.1.4 Käyttäytymisen arviointi........................................................................................................................ 19

8.1.5 Käyttäytymisen tavoitteet...................................................................................................................... 19

8.1.6 Käyttäytymisen numeroarvioinnin kriteerit:........................................................................................... 19

8.1.7 Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden arviointi...................................................................................... 19

8.1.8 Maahanmuuttajataustaisen oppilaan arviointi.......................................................................................... 20

8.1.9 Maahanmuuttajaoppilaan äidinkieli.......................................................................................................... 20

8.1.10 Opinnoissa etenemisen ja vuosiluokalle jättämisen periaatteet............................................................... 20

8.1.11 Opinnoissa eteneminen ja vuosiluokalta siirtäminen.............................................................................. 20

8.1.12 Taito- ja taideaineiden arviointi siirryttäsessä kuudennelta seitsemännelle luokalle................................ 21

8.1.13 Todistukset............................................................................................................................................ 21

8.1.14 Arvioinnin oikaisumahdollisuus.............................................................................................................. 21

8.2 Koulun toiminnan arviointi.............................................................................................................................. 21

9. Opetuksen tavoitteet ja sisällöt............................................................................................................................... 23

9.1. Aihekokonaisuudet ja opetuksen eheyttäminen............................................................................................... 23

9.2 Äidinkieli ja kirjallisuus.......................................................................................................................................... 27

9.3 Toinen kotimainen kieli, Ruotsi............................................................................................................................ 38

9.4 Vieraat kielet......................................................................................................................................................... 43

9.4.1 A-kieli, Englanti........................................................................................................................................... 43

9.4.2 Vapaaehtoinen A-kieli, Englanti................................................................................................................... 46

9.4.3 A-kieli, Ranska............................................................................................................................................. 47

9.4.4 Vapaaehtoinen A-kieli, Ranska..................................................................................................................... 50

9.5. Matematiikka....................................................................................................................................................... 52

9.6. Ympäristö- ja luonnontieto.................................................................................................................................. 60

9.7 Biologia ja maantieto............................................................................................................................................ 66

9.8 Fysiikka ja kemia.................................................................................................................................................. 69

9.9 Uskonto................................................................................................................................................................ 72

9.9.1 Evankelisluterilainen uskonto....................................................................................................................... 72

9.9.2 Ortodoksinen uskonto................................................................................................................................... 77

9.10 Elämänkatsomustieto.......................................................................................................................................... 81

9.11 Historia............................................................................................................................................................... 88

9.12 Musiikki.............................................................................................................................................................. 91

9.13 Kuvataide............................................................................................................................................................ 97

9.14 Käsityö............................................................................................................................................................. 105

9.15 Liikunta............................................................................................................................................................ 110

9.16 Oppilaanohjaus.................................................................................................................................................. 117

10. Liitteet................................................................................................................................................................ 118

Liite 1 Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 taito- ja taideaineissa............................................................. 118

Liite 2 Hylätyn arvosanan kriteerejä.............................................................................................................. 119

Liite 3 Koulun ja päiväkotien yhteistyösuunnitelma....................................................................................... 121

Liite 4 Paloheinän ala-asteen tietostrategia.................................................................................................... 123

Liite 5 Kielentaidon tasojen kuvaustasteikko.................................................................................................. 127

Liite 6 Todistuskaavakkeet 161

1. Koulun työn perustaalkuun

1.1. Arvoperusta

Helsingin kouluissa

- jokaisella on oikeus hyvään oppimiseen ja oppijana kehittymiseen sekä ihmisenä kasvamiseen ja sivistymiseen

- toimitaan demokraattisesti niin, että jokaisella on mahdollisuus kasvaa vastuullisena yhteisön jäsenenä ja vaikuttaa yhteisiin asioihin

- edistetään tasa-arvoa, kunnioitetaan jokaisen ihmisarvoa ja pidetään yhdessä huolta ystävällisestä ilmapiiristä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista

- arvostetaan suomalaista kulttuuria ja jokaisen omaa kulttuuritaustaa sekä edistetään kulttuurien välistä vuorovaikutusta

- ei sallita minkäänlaista väkivaltaa, syrjintää tai rasismia

- sitoudutaan kestävään kehitykseen ja kasvetaan ottamaan vastuuta ympäristöstä ja tulevaisuudesta

1.2. Koulun toiminta-ajatus

Koulumme tehtävänä on antaa oppilaillemme perustiedot ja –taidot turvallisessa työympäristössä sekä vahvistaa oppilaittemme sosiaalisuutta ja itsetuntoa.

1.3. Koulun kasvatus- ja oppimistavoitteet

Tavoitteenamme on kasvattaa oppilaat itsetunnoltaan tasapainoisiksi, vastuuntuntoisiksi, suvaitsevaisiksi ja yhteisvastuullisiksi yhteiskunnan osallistuviksi kansalaisiksi opettamalla heille ikäkautensa mukaista perusopetusta, jonka avulla he kykenevät avartamaan ja syventämään maailmankuvaansa. Opetuksessa tarjoamme heille esteettisiä kokemuksia ja mahdollisuuden kehittää käden taitoja ja luovuutta sekä liikunnan taitoja.

2. Opetuksen toteuttaminenalkuun

2.1. Oppimiskäsitys

Helsingin kouluissa opetus perustuu oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on tavoitteellista opiskelua opettajan ohjauksessa ja vuorovaikutuksessa toisten oppijoiden, opettajan ja ympäristön kanssa. Oppiminen on aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Uuden oppiminen edellyttää tietojen ja taitojen liittämistä aikaisemmin opittuun. Omatoiminen ja kriittinen tiedonhankinta, opitun jäsentäminen ja hyödyntäminen sekä tiedon rakentaminen yhdessä toisten kanssa ovat oppimisen keskeisiä osa-alueita. Oppimisen kautta syntyy kulttuurinen osallisuus.

Oppiminen on kokonaisvaltaista ja siihen vaikuttavat olennaisesti elämykset ja tunteet. Oppimisen ilo, kannustava palaute, myönteiset kokemukset ja vuorovaikutteisuus ovat tärkeitä oppilaan myönteisen minäkuvan kehittymiselle. Oppimisen taitoja kehittämällä luodaan pohja koko elämän kestävälle oppimiselle.

Hyvän oppimisen tärkeä edellytys on hyvä opetus.

2.2. Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri

Helsingin peruskouluissa oppimisympäristö koostuu fyysisistä, psyykkisistä, sosiaalisista ja pedagogisista rakenteista. Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa oppimisympäristön rakenteisiin, erityisesti pedagogisiin käytäntöihin. Koulun aikuisten ja oppilaiden vuorovaikutussuhteet ovat olennainen osa koulun toimintakulttuuria. Tärkeää on se, miten aikuinen kohtaa oppilaan ja miten oppilas tulee kuulluksi.

Hyvä oppimisympäristö tukee oppilaan kasvua, oppimista ja itseohjautuvuutta sekä antaa mahdollisuuden oman toiminnan arviointiin. Se ottaa huomioon erilaiset oppijat ja oppimisen tavat, innostaa ja kannustaa oppimiseen sekä tarjoaa haasteita kasvulle ja kehittymiselle. Erityistä huomiota kiinnitetään oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen ja niihin puuttumiseen. Oppimisympäristön tulee olla turvallinen ja ilmapiiriltään ystävällinen sekä edistää oppilaan osallisuutta ja hyvinvointia. Oppimisympäristön turvallisuutta vaarantaviin asioihin puututaan heti.

Opetuksessa hyödynnetään koulun ulkopuolisia oppimisympäristöjä, erityisesti Helsingin monipuolisia mahdollisuuksia.

Vastuu oppimisympäristön kehittämisestä on koulun henkilöstöllä. Oppilaat ovat mukana oppimisympäristön suunnittelussa ikäkautensa edellytysten mukaisesti. Yhteistyö kotien kanssa on tärkeä osa turvallista ja hyvää oppimisympäristöä ja sen kehittämistä.

Psyykkinen oppimisympäristö

Opetamme oppilaita ratkaisemaan ongelmia ja ristiriitoja sekä sietämään erilaisuutta ja pettymyksiä. Opettaja ohjaa ja kannustaa oppilaita sekä asettaa oppilaalle rajoja ja kohdistaa häneen odotuksia. Oppimisympäristössä tulisi vallita rohkaiseva ja myönteinen ilmapiiri. Kiusaamiseen puututaan välittömästi opettajan johdolla vanhempien kanssa yhteistyössä. Tarvittaessa myös oppilashuoltoryhmä avustaa kiusaamistapausten selvittämisessä.

Pyrkimyksenä on, että oppilas hyväksyy itsensä realistisesti.

Fyysinen oppimisympäristö

Koulun monipuolista luonnonympäristöä hyödynnetään liikunnan ja luonnontieteen opetuksessa. Helsingin monipuolinen kulttuuritarjonta mahdollistaa oppimisympäristön laajentamisen.

Opetustilat ovat asianmukaiset ja lähes kaikissa luokissa on tietokone. Koulussamme on monipuolinen oppilaskirjasto, käsikirjasto sekä sarjakirjavalikoima. Myös Paloheinän kirjaston palvelut ovat hyvin saavutettavissa.

Pedagoginen oppimisympäristö

Monipuolisilla opetusmenetelmillä ja työskentelytavoilla pyrimme takaamaan kullekin oppilaalle hänen oppimiskykyään vastaavaa opetusta. Oppilas saa palautetta oppimisestaan ja edistymisestään erilaisten arviointimenetelmien avulla. Opettajan antama palaute sekä oppilaan itsearviointi edistävät oppilaan itseohjautuvuutta ja sitoutuneisuutta omaan opiskeluunsa ja oppimisympäristöönsä. Oppilailla on myös mahdollisuus antaa ehdotuksia koulussa tehtäviin päätöksiin oppilasneuvoston kautta.

2.3. Työtavat

Helsingissä koulun työtapojen kautta toteutetaan ja vahvistetaan koulun arvoja ja perustehtävää. Tärkeitä ovat oppimaan oppimisen taidot sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot. Opettaja valitsee työtavat siten, että ne tukevat monipuolisesti tietojen ja taitojen oppimista, oppilaan kehittymistä oppijana sekä antavat mahdollisuuksia kasvuun yhteisön jäsenenä. Opetuksessa käytetään eri oppiaineille ominaisia, monipuolisia työtapoja ja painotetaan tutkivaa, toiminnallista ja ongelmalähtöistä työskentelyä. Opetuksessa hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikkaa.

Työtapojen valinnassa otetaan huomioon tyttöjen ja poikien väliset sekä yksilölliset erot ja oppilaiden erilaiset tavat oppia. Oppilaalla on mahdollisuus elämykselliseen ja ikäkaudelle ominaiseen luovaan toimintaan sekä leikkiin. Työtavat tukevat jokaisen oppilaan osallisuutta oman elämän ja ympäristön vastuulliseen rakentamiseen.

Työtapojen valinnalla tuetaan työskentelylle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Työskentelylle asetetut tavoitteet määritellään oppilaan arvioinnin kohdassa.

Opetusta annetaan pääsääntöisesti luokkamuotoisena luokanopettajien ja aineenopettajien johdolla. Keskeiset opetus- ja työmuodot:

• opettajajohtoinen opetus

• opintokäynnit ja vierailijat

• omatoiminen opiskelu

• toimintapäivät

• projektiopiskelu

• juhlat ja esitykset

• samanaikaisopetus

• itsearviointi

Alkuopetuksen työtavoissa korostuvat konkreettisuus ja leikinomaisuus. Ylemmillä luokilla oppilas kykenee jo enenevässä määrin itsenäiseen työskentelyyn. Oppiaineen luonne vaikuttaa työtapojen valintaan.

2.4. Oppilaiden osallisuus

Helsingin kouluissa osallisuuden vahvistaminen on demokratian toteutumisen edellytys. Helsingissä kehitetään erityisesti oppilaiden osallisuutta ja osallisuuden kautta tuetaan hyvää oppimista, ihmiseksi ja vastuulliseksi yhteiskunnan jäseneksi kasvamista.

Oppilaiden osallisuudella tarkoitetaan sellaista toimintaa, jossa lapset ja nuoret asettavat tavoitteita, keskustelevat ja pohtivat eri ratkaisuja sekä tekevät päätöksiä ja kantavat vastuun tekemisistään. Toiminta tarjoaa osallisuuden kokemuksen kaikille lapsille ja nuorille. Oppilailla on mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin asioihin ja saada aikaan muutosta elinympäristössään. Oppilaskuntien toiminta on tärkeä osa demokraattista toimintakulttuuria. Oppilaskuntatoiminta kehittää oppilaiden valmiuksia toimia omien ryhmiensä edustajina ja harjaantua neuvotteluun perustuvaan yhteistoimintaan.

Tavoitteena on kasvattaa oppilaita vastuullisuuteen ja yhteistyöhön sekä antaa heille valmiuksia toimia demokraattisessa, tasa-arvoisessa yhteiskunnassa.

Koulussamme toimii oppilasneuvosto, jossa on oppilaiden valitsemia edustajia jokaiselta luokalta. Oppilaskunnan hallituksessa käsitellään oppilaan arkeen liittyviä teemoja kuten esim. järjestyssääntöjä, välituntikäytänteitä, juhlia ja koulussa järjestettäviä tapahtumia. Oppilasneuvosto kokoontuu rehtorin kutsumana. Oppilasneuvostossa on myös opettajien sekä muun henkilökunnan edustajat. Oppilasneuvoston työskentelystä informoidaan johtokuntaa.

Tiedonhankintataitoja opettamalla, projektien avulla ja erilaisia työtapoja käyttämällä (esim. yhteistoiminnallinen oppiminen) voidaan lisätä oppilaiden osallisuutta.

3 Opetuksen rakenne ja opetusjärjestelytalkuun

3.1 Tuntijako

Helsingissä noudatetaan yhtenäistä tuntijakoa, joka perustuu valtioneuvoston asetukseen (1435 / 2001) ja kunnan linjaukseen. Valtioneuvosto on päättänyt oppiainekohtaisista vähimmäistuntimääristä perusopetuksen sisällä. Helsingissä on lisäksi määritelty toisen ja kuudennen luokan jälkeiset vähimmäistuntikertymät.

Vuosiluokittainen tuntijako päätetään koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa valtioneuvoston asetuksen ja Helsingin peruskoulujen yhteisen tuntijaon pohjalta. Oppilaan vuosiluokittaiset vähimmäistuntimäärät ovat:

vuosiluokilla 1-2 vähintään 19 vuosiviikkotuntia

vuosiluokilla 3-4 vähintään 23 vuosiviikkotuntia

vuosiluokilla 5-6 vähintään 24 vuosiviikkotuntia

vuosiluokilla 7-9 vähintään 30 vuosiviikkotuntia

Taito- ja taideaineiden välyksen kokonaistuntikertymästä (12 vvt) on sijoitettu yksi vuosiviikkotunti vuosiluokille 7-9. Tunti tulee käyttää opetussuunnitelman perusteissa määriteltävien aihekokonaisuuksien, erityisesti viestintä- ja ilmaisukasvatuksen toteuttamiseen oppiaineiden välisenä yhteistyönä.

Paloheinän ala-asteen tuntijako
VUOSILUOKAT	1	2	3	4	5	6	yht.
Äidinkieli ja kirjallisuus	7	7	5	5	4	5	33
A-kieli			2	2	2	2	8
Matematiikka	3	3	4	4	4	4	22
Ympäristö- ja luonnontieto	2	2	2	3			9
Biologia ja maantieto					2	1	3
Fysiikka ja kemia					1	1	2
Uskonto/Elämänkatsomustieto	1	1	2	1	1	2	8
Historia ja yhteiskuntaoppi					1	2	3
Musiikki	1	1	2	2	2	1	7
Kuvataide	1	1	2	2	3	2	8
Käsityö	2	2	2	1	2	2	11
Liikunta	2	2	2	2	2	2	12
Taito-ja taideaineiden välys						1	1
Taito- ja taideain. yht.		12		15		17	44
Aihekokonaisuudet/Liikkumavara	1	1	1	1	1		5
Valinnaiset aineet				1			1
Oppilaan tuntimäärät	20	20	24	24	25	25	138
Vapaaehtoinen A-kieli				2	2	2	12

Alkuopetuksessa taito- ja taideaineiden välys (1vkotunti/vuosiluokka) käytetään käsityö-askarteluun.

3.2 Kieliohjelma

Helsingin peruskouluissa A-kielen opetus aloitetaan kolmannelta vuosiluokalta. Vapaaehtoisen A - kielen opetus aloitetaan neljänneltä vuosiluokalta. Vapaaehtoisen A-kielen opetuksessa tulee saavuttaa kuudennen vuosiluokan loppuun mennessä sama taso kuin kolmannelta luokalta alkavassa A-kielessä.

Jokainen peruskoulua käyvä oppilas aloittaa englannin opiskelun joko A-kielenä tai vapaaehtoisena A-kielenä. Tämä merkitsee, että niiden oppilaiden, jotka valitsevat kolmannelta vuosiluokalta alkavaksi A-kieleksi jonkin muun kuin englannin kielen, tulee ottaa opinto-ohjelmaansa neljänneltä luokalta alkavana A-kielenä englanti.

Vieraskielistä opetusta ja kielikylpyopetusta antavilla luokilla koulun opetuskielen mukaisen äidinkielen ja kirjallisuuden vähimmäistuntimäärät ovat vuosiluokittain seuraavat:

1-2, yhteensä vähintään 4 vuosiviikkotuntia

3-6, yhteensä vähintään 16 vuosiviikkotuntia

7-9, yhteensä vähintään 9 vuosiviikkotuntia

Paloheinän koulun kieliohjelma

A1-kieli

• alkaa 3. vuosiluokalta

3.lk 2h

4. lk 2h

5. lk 2h

6. lk 2h

• englanti, ranska, ruotsi

• viikkotuntimäärät vuosiluokittain:

• ryhmän perustamiskoko vähintään 12-15 oppilasta riippuen alueen kokonaistilanteesta

A2-kieli

• alkaa 4. vuosiluokalta

4.lk 2h

5.lk 2h

6.lk 2h

• englanti ranska ruotsi

• viikkotuntimäärät vuosiluokittain:

• ryhmän perustamiskoko vähintään 12

• saavutettava A1-taso 6. vuosiluokan päättyessä

3.3. Oppilaaksiotto

Seuraavat oppilaaksioton periaatteet ja perusteet sekä koulunkäyntiä koskevat periaatteet astuvat voimaan otettaessa oppilaita lukuvuodeksi 2004 - 2005. Siihen asti noudatetaan nykyisiä periaatteita ja perusteita.

Ensisijaiset oppilaaksioton yleiset periaatteet

Oppilaalla on ensisijainen oikeus käydä sitä koulua, jonka lautakunnan vahvistamalla oppilaaksiottoalueella hän asuu.

Kaikilla ulkokuntalaisilla oppilailla, jotka asuvat Helsingissä, on oikeus päästä Helsingin kaupungin järjestämään perusopetukseen.

Yhtäläinen oikeus oman oppilaaksiottoalueen kouluun on myös koulunsa vuotta ennen oppivelvollisuusikää aloittavalla lapsella, joka on saanut koulunkäyntioikeuden perusopetuslain 27§:n nojalla siinä mainittujen tutkimusten perusteella.

Oppilaalla on ensisijainen oikeus päästä muuhun lähimpään, tarkoituksenmukaiseen kouluun, jos:

1. oppilas ei voi jatkaa koulussa aikaisemmin opiskelemaansa vieraan kielen tai toisen kotimaisen kielen opiskelua

2. koulu ei ole oppilaan terveydentilaan liittyvän syyn takia hänelle sovelias.

Ulkokuntakuntalaisilla oppilailla, joiden asuinkunta on tehnyt ensisijaista koulunkäyntiä koskevan sopimuksen Helsingin kaupungin kanssa, on oikeus päästä Helsingin kaupungin järjestämään perusopetukseen.

Toissijaiset oppilaaksioton yleiset periaatteet

Jos koulussa on tilaa ensisijaisen oppilaaksioton jälkeen, voidaan jäljellä olevat paikat täyttää toissijaisessa oppilaaksiotossa yhdenvertaisin valintaperustein.

Toissijaisessa perusopetuslain 28§:n 2 momenttiin perustuvassa oppilaaksiotossa noudatetaan alla lueteltuja periaatteita

• Helsingin omissa kouluissa järjestettyyn perusopetukseen otetaan ensisijaisesti Helsingissä asuvia lapsia. Periaatetta noudatetaan kaikessa toissijaisessa oppilaaksiotossa.

• Harvinaisten kolmannelta vuosiluokalta alkavien A-kielten ja B- englannin opetuksen perusteella kouluun hakeutuvalla oppilaalla on oikeus päästä lähimpään tarkoituksenmukaiseen kouluun.

Suomenkielisten peruskoulujen oppilaaksioton yhteiset toissijaiset valintaperusteet

Jos koulussa on tilaa ensisijaisen ja toissijaisen yleisen periaatteen oppilaaksi oton jälkeen, noudatetaan Helsingin suomenkielisten peruskoulujen yhteisiä toissijaisia oppilaaksioton valintaperusteita seuraavassa järjestyksessä:

1. Sisaruus; oppilaalla on sisaruksia kyseisessä koulussa

2. a) Jatkuvuus esiopetuksesta, poikkeuksena starttiluokkien oppilaat; täsmennetään alueellisessa esi- ja alkuopetuksen yhteistoimintasuunnitelmassa.

b) Nimettyjen lähialueen ala-asteen koulujen oppilaat; täsmennetään koulun opetussuunnitelmassa

3. Terveys- , päivähoito-, maahanmuuttaja- tai lastensuojeluviranomaisen lausunto

4. Koulumatkaan liittyvät tekijät

5. Koulun oma valintaperuste, ei kuitenkaan oppiaineen arvosana eikä koulun oma soveltuvuuskoe

Oppilaan koulunkäyntiä koskevat periaatteet Helsingin kaupungin suomenkielisissä peruskouluissa

• Oppilaalla, jonka asuinpaikka vaihtuu Helsingin kaupungin sisällä on oikeus käydä kaikki koulun luokka-asteet koulussa, johon hän ennen asuinpaikkansa vaihtumista kuului.

• Helsingin kaupungin peruskouluissa ennen lukuvuotta 1998-1999 olleilla ulkopaikkakuntalaisilla oppilailla on oikeus käydä peruskoulu loppuun Helsingin kaupungin peruskouluissa. Oppilaalla on oikeus käydä Helsingin kaupungin peruskoulua säilyy vaikka hänen koulunkäyntipaikkansa muuttuisi joksikin toiseksi Helsingin kaupungin peruskouluksi.

• Jos lukuvuonna 1998-1999 tai myöhemmin Helsingin kaupungin peruskouluun oppilaaksi tulleen oppilaan asuinpaikka muuttuu Helsingin kaupungin ulkopuolelle, oppilaan koulunkäyntioikeus Helsingin kaupungin peruskoulussa päättyy viimeistään sen lukuvuoden lopussa, jolloin oppilas on muuttanut Helsingin ulkopuolelle.

3.3.1 Oppilaaksiotto eräissä tapauksissa

Oppilaat, joilla on erityisopetuspäätös

Oppilaat, joilla on erityisopetuspäätös, on ensisijainen oikeus käydä sitä koulua, jonka lautakunnan vahvistamalla oppilaaksiottoalueella hän asuu. Jos lähikoulu ei pysty järjestämään lapsen tarvitsemia tukitoimia, osoitetaan oppilaalle sellainen koulu, jossa nämä palvelut ovat saatavilla.

Oppilaaksiotto erityisluokalle tapahtuu huoltajan hakemuksesta ja asiantuntijalausuntojen perusteella.

Valmistava opetus

Valmistavan opetuksen oppilaaksiotto on määräaikainen, yksi vuosi. Valmistavan opetuksen jälkeen oppilas otetaan sen koulun oppilaaksi, johon hän siirtyy tai sen koulun oppilaaksi, jossa hän jatkaa toista vuotta pääosin valmistavassa opetuksessa. Oppilaat otetaan valmistavalle luokalle seuraavasti

Oman suurpiirin valmistava luokka

Jos oppilas ei mahdu oman suurpiirin valmistavalle luokalle, hänet sijoitetaan lähimpään valmistavaan luokkaan, jossa on tilaa.

Starttiluokka

Starttiluokan oppilaaksiotto on määräaikainen, yksi vuosi. Oppilas otetaan starttiluokalle huoltajan hakemuksesta ja asiantuntijalausunnon perusteella. Oppilaat otetaan starttiluokalle seuraavasti

Oppilas otetaan ensisijaisesti oman suurpiirin starttiluokalle.

Jos oppilas ei mahdu oman suurpiirin starttiluokalle, hänet sijoitetaan lähimpään starttiluokkaan, jossa on tilaa.

4. Ohjauksen järjestäminenalkuun

4.1. Ohjaustoiminta

Jokainen oppilas tarvitsee ohjausta oppimisessa, opinnoissa ja opintoihin liittyvissä valinnoissa. Oppilaanohjaus muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävän jatkumon, joka toteutetaan opettajien ja muiden ohjaukseen osallistuvien henkilöiden yhteistyönä. Ohjausta annetaan eri oppiaineiden opetuksen, opinto-ohjauksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä.

Ohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan edellytyksiä hyvään oppimiseen ja oppijana kehittymiseen. Ohjauksella tuetaan oppilaan kasvua oman toiminnan säätelyyn, vahvistetaan osallisuutta sekä kannustetaan vastuunottoon ja rakentavaan toimintaan yhteisössä. Tavoitteena on auttaa oppilasta ymmärtämään oppimistaan, harjaantumaan opiskelun taidoissaan, arvioimaan omaa toimintaansa sekä löytämään keinoja selviytyä oppimisessaan.

Oppilas tarvitsee ohjausta opintojensa eri vaiheissa ja erityisesti perusopetuksen päättövaiheessa. Tavoitteena on auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeluun, työelämään ja tulevaisuuteen liittyviä mahdollisuuksia. Ohjauksen onnistuminen edellyttää yhteistyötä huoltajien ja muiden tahojen kanssa.

Yksilöllinen ohjaus on erityisen tärkeätä erityistä tukea tarvitseville oppilaille sekä valmistavassa opetuksessa oleville ja sieltä perusopetukseen siirtyville oppilaille.

Oppilaalle mahdollisesti laadittava oppimissuunnitelma on yksi ohjauksen väline.

4.2. Opinto-ohjaus

Perusopetuksen aikana oppilaalle annetaan henkilökohtaista ohjausta valintamahdollisuuksista sekä valintojen merkityksestä jatko-opintoihin ja oppilaan tulevaisuuteen. Ohjauksella tuetaan oppilaan itsetuntemuksen lisääntymistä sekä tulevaisuudensuunnittelu- ja päätöksentekotaitojen kehittymistä.

Oppilasta ohjaavat kaikki koulun opettajat ja tukihenkilöt. Oppilas saa tarvittaessa henkilökohtaista ohjausta opiskelunsa ja valintojensa tukemiseksi sekä erilaisissa arkielämän kysymyksissä.

4.3. Oppimissuunnitelma

Oppimissuunnitelma on oppilaan opiskelua ja oppimisen tavoitteita koskeva suunnitelma, jonka tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä. Se on suunnitelma oppilaan opinto-ohjelman toteuttamiseksi. Opinto-ohjelmalla tarkoitetaan luetteloa niistä oppiaineista ja aineryhmistä, joita oppilas opiskelee lukuvuoden aikana. Oppimissuunnitelman laatimisessa otetaan huomioon oppilaan vahvuudet ja kehittämisen alueet sekä aikaisempi oppimishistoria. Oppimissuunnitelma on pedagoginen asiakirja, joka tukee myös opettajaa työn suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Mikäli oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma, sen tekevät oppilasta opettavat opettajat. Suunnitelman tekoon osallistuvat tarvittaessa erityisopettajat, opinto-ohjaaja ja oppilashuoltohenkilöstö. Jos oppilaalle on esiopetuksessa laadittu lapsen esiopetuksen suunnitelma, oppimissuunnitelma tehdään lapsen esiopetuksen suunnitelman pohjalta. Oppilas osallistuu oman oppimissuunnitelman tekemiseen ikäkautensa edellytysten mukaan. Oppilaan huoltajat osallistuvat oppimissuunnitelman laatimiseen mahdollisuuksien mukaan.

Jos vuosiluokallisesti etenevässä opetusryhmässä oleva oppilas opiskelee oman opinto-ohjelman mukaan, hänelle laaditaan aina oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmassa kuvataan oppilaan opinto-ohjelma, ohjelman toteuttamiseksi tarvittavat opetusjärjestelyt ja se, miten opiskelun etenemistä seurataan.

Osa-aikaisessa erityisopetuksessa oleville oppilaille tehdään tarvittaessa oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmaan kirjataan opiskelun tavoitteet, keskeiset sisällöt, opetusmenetelmät sekä arvioinnin perusteet. Oppimissuunnitelma laaditaan aina ennen kuin harkitaan erityisopetukseen siirtämistä.

Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) korvaa oppimissuunnitelman .

Valmistavassa opetuksessa jokaiselle oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmassa kuvataan oppilaan opinto-ohjelma, opiskelun etenemisen seuranta ja arvioinnin perusteet. Kun oppilas siirtyy valmistavasta opetuksesta perusopetukseen, hänelle laaditaan oppimissuunnitelma vähintään ensimmäisen lukuvuoden ajaksi.

Oppilaan siirtyessä toiseen kouluun tai oppilaitokseen oppimissuunnitelma siirtyy oppilaan mukana huoltajan luvalla.

Koulussamme laaditaan oppimissuunnitelma

• aina oppilaalle, joka opiskelee oman opinto-ohjelman mukaan vuosiluokallisesti etenevässä opetusryhmässä

• aina ennen erityisopetuspäätöstä

• aina valmistavassa opetuksessa

• vähintään ensimmäisen lukuvuoden ajaksi oppilaalle, joka siirtyy valmistavasta opetuksesta perusopetukseen

• tarvittaessa osa-aikaista erityisopetusta saavalle oppilaalle opettajien harkinnan mukaan

• tarvittaessa muille oppilaille opettajien harkinnan mukaan

Oppilaille, joilla on erityisopetuspäätös, laaditaan aina HOJKS

Oppimissuunnitelman / HOJKS:in periaatteena on, että

• suunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilasta opettavien opettajien kesken ja laadintaan osallistuvat erityisopettajat sekä tarpeen mukaan oppilashuoltohenkilöstö sekä oppilaan kanssa työskentelevä koulunkäyntiavustaja

• oppilaan huoltajat osallistuvat oppimissuunnitelman laatimiseen

• oppilas osallistuu oman oppimissuunnitelman tekemiseen ikäkautensa edellytysten mukaan

• oppimissuunnitelma / HOJKS laaditaan lukuvuodeksi kerrallaan, ja sen sisältöä tarkennetaan ja arvioidaan määräajoin

5. Opiskelun tukialkuun

Opiskelun tuki

Opiskelun tukimuotoja ovat tukiopetus, erityisopetus ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden valmistava opetus. Helsingissä opetuksen tukimuotoja käytetään myös rinnakkaisina. Oppilasta opettavat opettajat arvioivat yhteistyössä erityisopettajan ja tarvittaessa oppilashuoltoryhmän kanssa oppilaan tarvetta saada tukea oppimiseen.

Tuen avulla oppilasta autetaan selviytymään oppimisvaikeuksista, vahvistamaan itsetuntoaan oppijana sekä suorittamaan perusopetuksen oppimäärän.

5.1 Tukiopetus

Tukiopetus on tarkoitettu opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai muutoin erityistä tukea tarvitseville oppilaille. Tukiopetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta menestymään opinnoissaan ja selviytymään oppimiseen liittyvistä vaikeuksista. Kun vaikeudet on havaittu, tukitoimiin ryhdytään mahdollisimman nopeasti.

Aloitteen tukiopetuksen antamisesta tekee ensisijaisesti oppilasta opettava opettaja, joka myös tavallisesti huolehtii tukiopetuksen antamisesta. Tukiopetus pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa, ja heille annetaan tietoa tukiopetuksen järjestämisestä.

Tukiopetus on opetuksen eriyttämisen muoto, jota voidaan käyttää niin yleisopetuksessa, erityisopetuksessa kuin valmistavassa opetuksessakin. Sille on ominaista tehtävien yksilöllisyys sekä ajan varaaminen oppilaan yksilölliseen tai pienessä ryhmässä tapahtuvaan ohjaamiseen.

Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella.

Koulussamme tukiopetus järjestetään pääsääntöisesti oppituntien ulkopuolella vuosittaisten tuntikehysresurssien puitteissa.

5.2. Erityisopetus

Erityisopetus on osa perusopetusta ja sitä annetaan Helsingin kaikissa peruskouluissa. Erityisopetus on kokonaisuus, johon kuuluvat sekä osa-aikainen erityisopetus että erityisoppilaiden opetus. Erityisopetus tukee oppilaan yksilöllisten edellytysten mukaista oppimista sekä mahdollistaa perusopetuksen oppimäärän suorittamisen.

Oppimisympäristön ja joustavien opetusjärjestelyjen suunnittelun lähtökohtina ovat oppilaan ainutkertaisuuden kunnioitus sekä yksilölliset oppimisedellytykset. Keskeistä erityisopetuksessa on varhainen tukeminen. Erityisopetusta saavien oppilaiden oppilaanohjauksessa korostuu yksilöllisyys. Yhteistyö ja hyvä tiedonkulku kodin, koulun ja muiden asiantuntijoiden kesken on edellytys hyvälle oppimiselle.

5.2.1. Osa-aikainen erityisopetus

Osa-aikainen erityisopetus on erityisopettajan antamaa yksilö-, pienryhmä- ja/ tai samanaikaisopetusta. Luokan- tai aineenopettaja ja erityisopettaja suunnittelevat oppilaan opetuksen sisällöt ja arvioinnin yhteistyössä. Osa-aikaisen erityisopetuksen saaminen ei edellytä hallinnollista päätöstä, koska oppilas ei ole pysyvästi laaja-alaisen erityisopettajan oppilaana.

Osa-aikaisessa erityisopetuksessa tuetaan oppilasta, jolla on oppimisen tai sopeutumisen vaikeuksia. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa pyritään löytämään yksilöllisiä tapoja ja tavoitteita oppimisen onnistumiseksi. Myös erityisoppilailla ja valmistavan opetuksen oppilailla on oikeus saada tarvitessaan osa-aikaista erityisopetusta.

Osa-aikaisessa erityisopetuksessa oleville oppilaille tehdään tarvittaessa oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma laaditaan aina ennen kuin harkitaan erityisopetukseen siirtämistä.

Oppilaat valitaan erityisopetukseen erilaisten seulontatehtävien perusteella. Valinnassa otetaan huomioon myös luokanopettajan, aineenopettajien ja vanhempien aloitteet sekä muut asiantuntijalausunnot.

Erityisopetuksen sisällöt, tavoitteet, muodot ja arviointi suunnitellaan yhteistyössä luokanopettajan, aineenopettajien ja erityisopettajan kesken. Suunnitteluun voi tarvittaessa osallistua myös muu oppilashuolto, koulunkäyntiavustaja, koulun ulkopuolinen asiantuntija tai kuntoutustaho, oppilaan vanhemmat ja oppilas itse ikäkautensa mukaan.

Osa-aikainen erityisopettaja toimii oppilashuoltoryhmän jäsenenä ja tekee yhteistyötä oppilaan asioissa luokanopettajien, aineenopettajien, koulunkäyntiavustajien, vanhempien ja eri asiantuntijatahojen kesken.

Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden siirtymistä toiseen kouluun (esim. yläaste, erityiskoulu) pyritään tukemaan yhteistyökeskustelussa vastaanottavan koulun kanssa.

Erityisopettaja osallistuu opettamansa oppilaan arviointiin muiden opettajien kanssa. Koska osa-aikainen erityisopetus on osa yleisopetusta, tiedottaa koulu siihen osallistumisesta ja edistymisestä tarkoituksenmukaisella tavalla.

Puheopetusta annetaan alkuopetuksen aikana. Puheopetuksessa keskitytään artikulaatiovirheiden korjaamiseen.

5.3 Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden opetus

Jos oppilaan erityistuen tarve on suuri, oppilas otetaan tai siirretään erityisopetukseen. Erityisopetus voidaan järjestää integroidusti yleisopetuksessa tai erityisluokassa. Erityisluokka on luokka, jossa on 6-10 erityisoppilasta ja jonka opettajana on erityisluokanopettaja. Erityisopetuspäätökset tehdään keskitetysti opetusvirastossa.

Jokaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelma laaditaan koulussa erityisopetuspäätöksen ja pedagogisen selvityksen pohjalta, jotka toimitetaan opetusvirastosta koululle erityisopetuspäätöksen jälkeen. Suunnitelma kirjataan koulujen käytössä olevalle yhteiselle lomakkeelle.

Rehtori tekee päätöksen henkilökohtaiseksi opetuksen järjestämistä koskevaksi suunnitelmaksi. Päätökseen voi hakea muutosta valittamalla lääninhallitukseen.

Oppilaan siirtyessä toiseen kouluun tai oppilaitokseen suunnitelma siirtyy huoltajan luvalla vastaanottavaan kouluun. Suunnitelman tiedot ovat lähtökohta uusien opetusjärjestelyjen toteuttamiseksi.

Yleisopetukseen integroidun oppilaan opetuksen suunnittelu järjestetään yksilöllisesti ja toteutetaan käytettävissä olevin resurssein. Tukimuotoja ovat esimerkiksi tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, koulunkäyntiavustajan ja eri asiantuntijatahojen tuki.

Erityisopetuspäätös voidaan purkaa. Yleisopetuksen siirretyn oppilaan opiskelua tuetaan tarvittaessa tukiopetukseen, osa-aikaisen erityisopetuksen ja muiden tukimuotojen avulla.

5.3.1 Oppimäärien yksilöllistäminen ja oppiaineen opiskelusta vapauttaminen

Oppimääriä voidaan yksilöllistää yhdessä tai useammassa aineessa. Oppimäärän yksilöllistämisestä päätetään erityisopetuspäätöksen yhteydessä ja yhdenkin oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisopetuspäätöstä.

Erityisoppilaan oppiaineiden vapauttamisesta päätetään erityisopetuspäätöksen yhteydessä. Päätöstä tulee edeltää oppimäärän yksilöllistäminen.

5.4 Valmistava opetus

Valmistava opetus on tarkoitettu ensisijaisesti vasta maahan saapuneille oppivelvollisuusikäisille oppilaille. Valmistavaan opetukseen voidaan ohjata myös Suomessa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia oppilaita sekä esiopetusikäisiä maahanmuuttajataustaisia lapsia. Opetusvirasto ohjaa maahanmuuttajataustaiset oppilaat valmistavaan opetukseen, jos heillä ei koulun arvion mukaan ole riittäviä kielellisiä valmiuksia opiskella perusopetuksessa. Oppilaaksiotossa noudatetaan opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston 3.9.2002 tekemää päätöstä (Oppilaaksiotto eräissä tapauksissa/Valmistava opetus).

Opetuksessa noudatetaan kunnallista opetussuunnitelmaa ja esiopetusikäisten osalta kunnallista esiopetuksen opetussuunnitelmaa. Jokaiselle oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma (ks. Oppimissuunnitelma). Opetuksen alettua oppilaat integroidaan perusopetukseen niissä oppiaineissa, joissa puutteellinen kielitaito ei ratkaisevasti haittaa opiskelua. Valmistavassa opetuksessa olevat oppilaat ovat oikeutettuja erityisopetuksen, oppilashuollon ja oppilaanohjauksen palveluihin. Vuoden valmistavan opetuksen jälkeen oppilas kirjataan perusopetuksen oppilaaksi, vaikka hän jatkaisi opiskelua valmistavassa opetuksessa toisen vuoden.

Kun oppilas siirtyy valmistavasta opetuksesta perusopetukseen, oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma vähintään ensimmäisen lukuvuoden ajaksi (ks. Oppimissuunnitelma). Valmistavan opetuksen opettaja huolehtii siitä, että tieto oppilaan edistymisestä, valmiuksista ja tarvittavista tukitoimista siirtyy perusopetuksen opettajille.

6. Hyvinvoinnin tukipalvelutalkuun

6.1. Oppilashuolto

Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista ja sen toteuttaminen kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. Oppilashuollon avulla edistetään oppilaiden tervettä, tasapainoista kasvua ja kehitystä sekä luodaan edellytykset hyvälle oppimiselle. Tavoitteena on, että oppilas kokee koulun turvalliseksi ja viihtyisäksi työskentely-ympäristöksi sekä tuntee yhteenkuuluvuutta kouluyhteisöön, saa ohjausta, huolenpitoa ja kannustavaa palautetta koulun päivittäisessä arjessa sekä apua ongelmatilanteissa.

Kouluyhteisön turvallinen arki muodostuu oppilaiden hyvinvointia ylläpitävästä ja edistävästä sekä oppimista tukevasta toimintakulttuurista. Arjen huolenpito tarkoittaa välittävää ja kannustavaa vuorovaikutusta, oppilaiden kuulemista ja varhaista puuttumista sekä tukitoimia luokassa.

Oppilashuoltotyö perustuu luottamukselliseen ja vastuulliseen yhteistyöhön koulun henkilöstön, oppilaiden ja kotien kanssa. Oppilashuollon tehtäväkenttä sisältää sekä yhteisöllisen että yksilöllisen työn, sekä ennaltaehkäisevän että hoitavan työn.

Onnistunut oppilashuoltotyö edellyttää yhdessä laadittuja toimintamalleja ja suunnitelmia ennaltaehkäisevää työtä ja ongelmatilanteiden hoitamista varten. Säännöllisen koulunkäynnin turvaamiseksi oppilaiden läsnäoloa seurataan ja poissaoloihin puututaan. Koululla on toimintamallit kriisi-, kiusaamis-, väkivalta-, syrjintä- ja häirintätilanteiden hoitamiseksi sekä päihteiden käyttöön liittyvien ongelmatilanteiden ennaltaehkäisemiseksi ja hoitamiseksi.

Jokaisessa koulussa on moniammatillinen oppilashuoltoryhmä, jonka tehtävänä on koordinoida ja kehittää oppilashuoltotyötä koulussa, osallistua koko kouluyhteisön hyvinvointia ylläpitävään ja edistävään työhön sekä etsiä ratkaisuja tukea tarvitsevien oppilaiden auttamiseksi. Moniammatillisessa työssä noudatetaan ammattieettisiä periaatteita sekä tietojensaantia ja salassapitoa koskevia säädöksiä.

Oppilashuollon palveluita koulussa ovat kouluterveydenhuollon, koulupsykologien ja/tai koulukuraattoreiden asiakastyö.

Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä terveys-, sosiaali- ja nuorisotoimen sekä muiden yhteistyötahojen kanssa.

Oppilashuoltoryhmän puheenjohtajana toimii rehtori. Muina jäseninä ryhmässä ovat erityisopettajat, koulukuraattori, -terveydenhoitaja ja -psykologi sekä asiakohtainen luokanopettaja/aineenopettaja. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu säännöllisesti viikoittain. Koulumme oppilashuoltoryhmä painottaa työssään erityisesti ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, tukitoimien järjestämistä sekä avun hankkimista sitä tarvitsevalle oppilaalle.

Oppilashuoltoryhmä tapaa säännöllisesti alueen päiväkotien henkilökuntaa, lastensuojelun sosiaalityöntekijää, alueen yläasteen oppilashuoltoryhmää sekä tarvittaessa koululääkäriä. Yhteistyötä tehdään myös perheneuvolan kanssa. Tarvittaessa paikalle pyydetään myös vanhempia.

Oppilashuoltoryhmä huolehtii toimintasuunnitelmista liittyen kriisi- ja väkivaltatilanteisiin sekä kiusaamisen ehkäisyyn.

6.1.1 Oppilashuollon palvelut

Koulussamme on kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori sekä koulupsykologi. Edellä mainitut henkilöt tekevät työtä muiden töidensä lisäksi myös asiakastyötä silloin kun on kyseessä fyysisten oireiden ennaltaehkäisy tai hoito, oppimisvaikeudet sekä psyykkinen tai sosiaalisten ongelmien kartoitus. Tarvittaessa tehdään lähete koulun ulkopuoliseen hoitotahoon.

Oppilashuoltoryhmä seuraa kurinpitorangaistuksia ja poissaoloja ja ryhtyy tarvittaessa vaadittaviin toimenpiteisiin.

6.2 Muut tukipalvelut

6.2.1 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on perusopetuslain mukaista toimintaa (PoL1136/2003) ja sitä tarjotaan Helsingin koulujen ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä erityisoppilaille kunnan päättämässä laajuudessa.

Aamu- ja iltapäivätoiminta rakentuu jatkumona varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kasvatustehtävälle ja sen lähtökohtana ovat koulun yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet. Toiminnan eettisenä lähtökohtana ovat Helsingin koulujen arvoperusta sekä kodin ja koulun kanssa yhdessä sovitut kasvatukselliset periaatteet. Tunne-elämää ja sosiaalista kehitystä tuetaan edistämällä lasten yhteistoimintaa. Toiminnassa tulee luoda tilanteita jotka lisäävät lapsen osallisuuden kokemuksia.

Koululaisten aamu - ja iltapäivätoimintaa alueella koordinoi koulun rehtori tai hänen tehtävään nimeämänsä opettaja. Toiminta toteutetaan alueellisena yhteistyönä opetustoimen, nuorisotoimen, sosiaalitoimen, seurakuntien ja alueiden järjestöjen ja yhdistysten kesken.

Toiminnan tavoitteet, sisällöt ja järjestämisen periaatteet on kirjattu kaupungin aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelmaan.

Koulu koordinoi iltapäivätoimintaa. Pääasiallisimpana yhteistyökumppanina toimii leikkipuisto Soihtu. Koulu tarjoaa mahdollisuuksien mukaan tiloja ja toimintaedellytyksiä myös muille toimijoille.

6.2.2 Kerhotoiminta

Kerhotoiminta on oppilaille järjestettävää tavoitteellista toimintaa, joka tukee koulun kasvatus - ja opetustyötä. Kerhotoiminta edistää osaltaan tasa-arvon toteutumista tarjoamalla koulun oppilaille mahdollisuuden harrastustoimintaan. Tavoitteena on tarjota oppilaille mahdollisuus osallistua oman mielenkiinnon mukaiseen toimintaan sekä laajentaa harrastusten kohteita.

Kerhotoiminnalla tuetaan oppilaiden yhteisöllistä kasvua ja osallisuutta. Oppilailla on mahdollisuus osallistua kerhotoiminnan suunnitteluun oman ikäkautensa mukaisesti. Kerhotoiminta voidaan toteuttaa moniammatillisesti yhteistyössä lähikoulujen, kotien ja muiden tahojen kanssa.

Koulun järjestämä kerhotoiminta on oppilaille maksutonta. Muut toiminnan järjestäjät voivat periä kerhomaksuja.

Tarkempi toteuttamissuunnitelma kirjoitetaan vuosittaiseen toimintasuunnitelmaan.

6.2.3 Koulunkäyntiavustajatoiminta

Koulunkäyntiavustajatoiminnan lähtökohtana on omalta osaltaan turvata oppilaan osallistuminen opetukseen. Tavoitteena on auttaa oppilasta koulunkäynnissä sekä tukea ja ohjata häntä kasvu- ja oppimisprosessissa. Toiminnan tavoitteena on myös edistää oppilaan omatoimisuutta ja itsenäistä selviytymistä. Työtä ohjaavat oppilaalle ja ryhmälle asetetut opetukselliset ja kasvatukselliset tavoitteet. Lisäksi otetaan huomioon oppilaan hoidolliset ja kuntoutukselliset tavoitteet. Avustaminen toteutuu moniammatillisena yhteistyönä.

Oppilaan avustamisen tarve edellyttää monipuolista arviointia ja jatkuvaa seurantaa. Oppilaskohtaiset tavoitteet kirjataan oppimissuunnitelmaan ja henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan.

Koulunkäyntiavustajatoiminnan järjestämisessä otetaan huomioon esiopetus, erityisluokat, integroidut erityisoppilaat, valmistavan opetuksen oppilaat, oppilaskohtaiset tarpeet yleisopetuksessa sekä iltapäivätoiminta.

Koulunkäyntiavustaja toimii opettajan avustajana ja oppilaan tukena opettajan antamien pedagogisten ohjeiden mukaisesti. Pyritään turvaamaan henkilökohtainen koulunkäyntiavustaja resurssien mukaan niille oppilaille, joille se perusopetuslain mukaan kuuluu.

Perusopetuslaki, § 31

”Vammaisella ja muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetuspalvelut sekä erityiset opetusvälineet. ”

6.2.4 Kouluruokailu

Helsingin kouluissa oppilaat saavat kouluruokailussa täysipainoisen aterian, joka on osa oppilaiden päivittäisestä ravinnontarpeesta.

Kouluruokailussa toteutetaan terveys- ja tapakasvatuksen tavoitteita. Oppilaita ohjataan ymmärtämään monipuolisen ravinnon merkitys terveydelle ja hyvinvoinnille sekä kehittämään ruokailutottumuksiaan ja -tapojaan. Oppilaat oppivat huolehtimaan itsestään ja tekemään vastuullisia valintoja. Heitä ohjataan käyttäytymään asiallisesti ja ottamaan toiset huomioon siten, että ruokailutilanteesta muodostuu rauhallinen ja miellyttävä.

Koulu huolehtii ruokailuun liittyvästä kasvatuksesta yhteistyössä kotien kanssa.

Pyritään yhteistyössä kotien kanssa ohjaamaan oppilaita noudattamaan hyviä ruokailutapoja. Lukuvuoden alussa koteihin jaettavassa tiedotteessa on ruokalista, jota tarpeen mukaan muutetaan. Koulun keittiö, terveydenhoitaja ja oppilaan huoltajat vastaavat yhdessä oppilaan erityisruokavaliosta ja sen noudattamisesta. Oppilaiden kanssa ruokailuun tuleva opettaja valvoo ruokailun.

6.2.5 Koulumatkat

Koulumatka on tärkeä osa oppilaan koulupäivää. Koulu edistää käytettävissään olevin keinoin koulumatkan turvallisuutta. Koulukuljetusta odottavalle oppilaalle järjestetään mahdollisuus ohjattuun toimintaan.

Yhteistyössä kotien kanssa koulu ohjaa oppilaita vastuulliseen ja kohteliaaseen käyttäytymiseen koulumatkoilla. Oppilaita kannustetaan omatoimisuuteen ja ohjataan ymmärtämään liikkumisen merkitys terveydelle.

Lukuvuositiedotteessa koteja informoidaan turvalliseen koulumatkaan liittyvistä valinnoista sekä koulussa käytössä olevista turvallisuutta edistävistä käytänteistä ja suosituksista, esim. kypärän käyttö pyöräiltäessä kouluun ja koulun järjestämillä pyöräretkillä.

7. Yhteistyö opetuksen ja opiskelun tukenaalkuun

7. 1. Kodin ja koulun yhteistyö

Kodin ja koulun yhteistyön tavoitteena on tukea oppilaan tervettä kasvua ja oppimista. Onnistunut yhteistyö perustuu avoimeen, tasavertaiseen ja luottamukselliseen vuorovaikutukseen. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta. Koulun tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja oppimista kouluyhteisön jäsenenä. Yhdessä kotien kanssa edistetään oppilaan hyvinvointia ja pidetään huolta oppimisympäristön turvallisuudesta.

Koululla on aktiivinen ja aloitteellinen rooli yhteistyön rakentamisessa ja vastuu siitä, että huoltajat saavat riittävästi tietoa oppilaan opiskeluun liittyvistä asioista, opetussuunnitelmasta, koulun toiminnasta ja käytettävistä tukitoimista. Koulun tehtävänä on huolehtia siitä, että huoltajilla on mahdollisuus osallistua koulun kasvatus- ja opetustyön

suunnitteluun sekä sen arviointiin. Huoltajia kannustetaan osallistumaan luokan ja koulun vanhempainiltoihin ja yhteisiin tapahtumiin.

Huoltajien kanssa tehtävällä yhteistyöllä on keskeinen merkitys oppilaiden opintojen tukemisessa. Yhteistyö korostuu erityisesti valintatilanteissa ja koulutuksen nivelvaiheissa sekä erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opintojen tukemisessa.

Lukuvuoden aluksi järjestetään huoltajille tiedotustilaisuus vuoden toimintasuunnitelmasta. Rehtori informoi huoltajia lukuvuoden aikana kouluun liittyvistä tapahtumista ja asioista. Koteihin lähetetään lukuvuositiedote. Koulu pyrkii myös ylläpitämään ajantasaisia kotisivuja. Koulussa toimii vanhempainyhdistys, jossa opettajilla on edustaja. Huoltajia kannustetaan luokkatoimikuntien perustamiseen. Erityistä tukea vaativien oppilaiden huoltajien kanssa neuvotellaan tarvittaessa.

7.2 Koulutuksen nivelvaiheisiin liittyvä yhteistyö

7.2.1. Esi- ja perusopetuksen yhteistyö

Perusopetus rakentuu esiopetuksessa luodulle pohjalle. Esi- ja perusopetus muodostavat lapsen kasvussa ja oppimisessa kokonaisuuden. Yhteistyötä tehdään sekä opetussuunnitelman laadinnassa että käytännön toiminnassa.

Esi- ja perusopetuksen avoin ja hyvä yhteistyö luo pohjan joustavalle, elinikäiselle oppimiselle. Yhteistyön merkitys korostuu erityisesti alkuopetuksen luokkien aikana. Yhteistyössä otetaan huomioon varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen vahvuudet.

Helsingissä laaditaan jokaiselle lapselle henkilökohtainen esiopetuksen suunnitelma. Suunnitelma siirtyy vanhempien luvalla kouluun.

Lähialueen koulujen ja päiväkotien kesken laaditaan esi- ja perusopetuksen yhteistoimintasuunnitelma. Suunnitelmassa määritellään yhteistyön tavoitteet ja rakenne sekä yleiset toimintaperiaatteet ja -tavat. Yhteistoimintasuunnitelma liitetään osaksi koulukohtaista opetussuunnitelmaa.

Paloheinän alueen päiväkotien ja koulun yhteistyöstä on laadittu yhteistyösuunnitelma (Liite). Paloheinä ja Pakilan koulun alkuopetuksen opettajat sekä alueen esiopetuksen opettajat kokoontuvat vuosittain koordinoimaan lukuvuoden yhteisiä tapahtumia.

7.2.2. Yhteistyö perusopetuksen aikana ja päättövaiheessa

Oppilas tarvitsee ohjausta ja tukea erityisesti koulutuksen nivelvaiheissa ja valintatilanteissa. Nivelvaiheiden yhteistyön tehtävänä on tukea oppilaan eheän ja yhtenäisen oppimispolun rakentumista perusopetuksen eri vaiheissa. Onnistuneen yhteistyön edellytyksenä on alueellisen yhteistyön rakenteiden ja käytäntöjen luominen koulujen kesken. Oppilaita ohjataan hakeutumaan ensisijaisesti lähikouluun. Koulujen oppilaskuntien yhteistyö vahvistaa osaltaan alueen perusopetuksen yhtenäisyyttä.

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opiskelun tukeminen edellyttää hyvää tiedonkulkua ja yhteistyötä koulujen ja opettajien kesken. Lähettävän koulun tehtävänä on huolehtia siitä, että vastaanottava koulu saa riittävästi tietoa oppilaan tuen tarpeesta. Yhteistyö oppilaan opettajien ja oppilashuoltohenkilöstön kanssa on oleellista valmistavan opetuksen aikana ja oppilaan siirtyessä valmistavasta opetuksesta perusopetukseen. Moniammatillisen yhteistyön merkitys korostuu erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kohdalla sekä koulutuksen nivelvaiheissa että oppilaan siirtyessä yleisopetuksesta erityisopetukseen ja erityisopetuksesta yleisopetukseen.

Jos erityistä tukea tarvitsevan oppilaan tai maahanmuuttajataustaisen oppilaan kuudennen vuosiluokan todistus on annettu sanallisena arviona, tulee lähettävän koulun huolehtia siitä, että vastaanottava koulu saa riittävästi tietoa oppilaan osaamisesta ja edistymisestä. Jos oppilaalle on laadittu oppimissuunnitelma, siirtyy se oppilaan mukana huoltajan suostumuksella vastaanottavaan kouluun.

Perusopetuksen päättövaihe, vuosiluokat 8 – 9, on oppilaan jatko-opintojen kannalta merkittävä. Päättövaiheen erityisenä tehtävänä on ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. Yhteistyö eri tahojen kanssa on tärkeää ohjattaessa oppilasta toisen asteen opintoihin. Osallistumalla yhteistyöhön opettajat ja opinto-ohjaajat saavat tietoa oppilaiden tarpeista ja toisella asteella edellytettävistä valmiuksista. Opinto-ohjaajien sekä perus- ja toisen asteen opetuksen opettajien välisen yhteistyön merkitys korostuu erityistä tukea tarvitsevien ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ohjauksessa.

Oppilaan siirtymistä Pakilan ala-asteen tai Paloheinän ala-asteen 6. luokalta Pakilan yläasteen 7. luokalle tuetaan seuraavin toimenpitein:

• Yläaste järjestää ala-asteen luokilla tiedotuksen yläasteella opiskelusta 6. luokan syksyn aikana. Pyritään hyödyntämään yläasteen oppilaita, esim. tukioppilaita.

• Ala-asteen oppilashuoltoryhmä ja luokanopettaja arvioivat erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden ja maahanmuuttajataustaisen oppilaiden tukitarpeen yläasteella ja tekevät aloitteen integrointi-, erityisluokka- ja muista erityisjärjestelyistä ja niihin liittyvistä kokoontumisista ennen oppilaan hakeutumista yläasteelle.

• Yläasteen päätettyä oppilaaksiotostaan yläasteen oppilashuoltoryhmä tapaa ala-asteen luokanopettajat ja tarvittaessa oppilashuoltoryhmät ja kartoittaa oppilaiden tukitarpeet sekä oppimista tukevan ryhmittelyn edellytyksiä.

• Ala-asteen luokat kutsutaan luokittain tutustumaan yläasteeseen 6. luokan keväällä.

• Toimintasuunnitelmassa voidaan sopia syyskaudella järjestettävästä nivellystyön arviointipalaverista, johon kutsutaan ao. luokanopettajat ja luokanvalvojat.

• Yhteistä henkilökuntaa pyritään hyödyntämään tuki- ja ryhmittelytarpeiden arvioinnissa.

7.3 Yhteistyö lähiyhteisöjen ja muiden hallintokuntien kanssa

Koulu toimii yhteistyössä Pakilan seurakunnan kanssa. Seurakunnan edustaja käy koululla pitämässä päivänavauksia ja koulu ja seurakunta suunnittelevat vuosittain koululaisjumalanpalvelukset.

Nuorisopoliisi käy koulussa pitämässä valistustilaisuuksia vuosittain.

7.4 Työelämäyhteistyö

Pyritään tekemään yhteistyötä oppilaiden vanhempien työelämän kontaktien kautta.

7.5 Kansainvälinen yhteistyö

Koulu toteuttaa kansainvälistä toimintaa pyrkimällä avustamaan valitsemiaan humanitäärisiä avustuskohteita. Lisäksi koulu pyrkii ylläpitämään aikaisemmin solmittuja kansainvälisiä ystävyyskoulukontakteja.

8. Arviointialkuun

8.1. Oppilaan arviointi

8.1.1 Oppilaan arvioinnin tehtävä ja periaatteet

Oppilaan arvioinnin tehtävänä on ohjata oppilaan opiskelua, tukea hänen kasvuaan, kehitystä ja oppimista sekä vahvistaa oppilaan luottamusta itseensä oppijana. Arviointi kehittää osaltaan oppilaan oppimaan oppimisen taitoja. Oppilaan arviointi antaa myös tietoa opettajalle opetuksen suunnittelusta ja kehittämisestä.

Oppilaan arviointi muodostaa kokonaisuuden, jossa on tärkeää opettajan antama jatkuva palaute. Arviointipalautetta annettaessa otetaan huomioon arvioinnin merkitys oppilaan oppimisprosessille. Arviointi on monipuolista, kokonaisvaltaista, realistista ja kannustavaa. Arviointipalaute antaa tietoa myös niistä oppimisen osa-alueista, joita on tarpeen kehittää.

Oppilaan arviointi perustuu opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin, kuvaukseen oppilaan hyvästä osaamisesta tai oppilaalle mahdollisesti laaditussa oppimissuunnitelmassa asetettuihin oppilaan omiin tavoitteisiin. Arviointipalautetta annetaan oppiaineissa osaamisesta ja edistymisestä sekä käyttäytymisestä ja työskentelystä.

Vuosiluokkien 1 – 2 oppilaan arviointi on sanallista ja kohdistuu ensisijaisesti oppilaan edistymiseen sekä yleisiin opiskelu- ja työskentelytaitoihin. Vuosiluokilla 3 – 7 oppilaan arviointi voi olla sanallista arviointia, numeroarvostelu tai näiden yhdistelmä.

6. luokan lukuvuositodistuksessa käytetään numeroarvostelua, jota voidaan täydentää sanallisella arvioinnilla. Oman opinto-ohjelman mukaan opiskelevien erityisopetuksen oppilaiden arviointi voi tarvittaessa olla sanallista myös 6. luokan lukuvuositodistuksessa.

Yhteisten oppiaineiden arvioinnissa käytetään numeroarvostelua viimeistään 8. vuosiluokalla sekä aiemmin niissä oppiaineissa, joissa oppilas on suorittanut perusopetuksen yhteiset opinnot. Arvioinnin tulee olla monipuolista ja siksi oppilaalle annetaan sanallista arviointipalautetta edistymisestä numeroarvostelun lisäksi koko perusopetuksen ajan.

Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan etukäteen tietoa arvioinnin perusteista sekä pyydettäessä selvitetään jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu. Arviointipalautetta annetaan oppilaalle ja hänen huoltajalleen riittävästi lukuvuositodistuksen lisäksi. Arvioinnista päätetään koulun opetussuunnitelmassa.

Valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa laaditut kuvaukset oppilaan hyvästä osaamisesta tukevat opettajan työtä ja ovat arvioinnin pohjana arvioitaessa, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. Numeroarvosana kuvaa osaamisen tasoa. Sanallisella arvioinnilla kuvataan myös oppilaan edistymistä ja oppimisprosessia. Numeroarvostelua käytettäessä hyvän osaamisen kuvaus määrittelee tason arvosanalle kahdeksan (8). Arviointimuodosta riippumatta oppilas saa lukuvuoden aikana monipuolisesti palautetta edistymisestään ja osaamisestaan.

8.1.2 Oppilaan itsearviointi

Opetuksen yhtenä tehtävänä on luoda edellytyksiä oppilaan itsearviointitaitojen kehittymiselle. Tavoitteena on tukea oppilaan itsetuntemuksen kasvua ja kehittää hänen opiskelutaitojaan. Oppilaan käsitys itsestään oppijana selkiytyy ja tieto oman kehittymisen mahdollisuuksista syvenee. Oppilasta ohjataan ja kannustetaan asettamaan tavoitteita työskentelylleen, oppimiselle ja yhdessä toimimiselle sekä arvioimaan oppimis- ja työskentelytaitojaan.

Oppilas harjaantuu tarkastelemaan ja säätelemään toimintaansa sekä tunnistamaan edistymistään. Itsearvioinnin kautta oppilaalle syntyy käsitys siitä, että hän voi vaikuttaa omaan oppimiseensa ja itseään koskeviin asioihin. Oppilas tarvitsee opettajan ohjausta ja tukea sekä säännöllistä palautetta, jotta hänen itse arviointitaitonsa kehittyvät.

Arviointi perustuu oppilaan jatkuvaan näyttöön ja suoritetaan koulumme oppimistavoitteiden suuntaisesti.

Arvioinnin muotoina käytämme väliarvioita ja lukuvuositodistuksia, vapaamuotoisia tiedotteita, oppilaan suorittamaa itsearviointia ja opettajan antamaa suullista palautetta. Opettaja voi täydentää oppilasarviointia huoltajien kanssa käytävillä arviointikeskusteluilla.

Ensimmäisen ja toisen luokan syksyllä opettaja käy arviointikeskustelun oppilaan huoltajien. Ensimmäisen ja toisen lukuvuoden päättyessä oppilas saa lukuvuositodistuksen, joka on sanallinen arviointi. Muilla luokilla oppilas saa sekä väliarvion että lukuvuositodistuksen.

Kolmannen vuosiluokan väliarviossa sekä lukuvuositodistuksessa ja neljännen vuosiluokan väliarviossa annamme lukuaineissa sekä kielissä numeroarvostelun ja taito- ja taideaineissa maininnan. 4. vuosiluokan lukuvuositodistuksesta lähtien annamme numeroarvostelun kaikissa. Saman luokkatason opettajat keskustelevat arvioinnin yhdenmukaisuudesta lukukauden lopussa.

Arvioinnissa huomioimme kirjalliset/suulliset kokeet ja tehtävät, tuntiaktiivisuuden, sosiaaliset taidot, itsenäisen ja yhteistoiminnallisen työskentelyn, opiskeluasenteet sekä työn laadun ja tulokset.

Oppilaan itsearvioinnin tavoitteena on, että oppilas ottaa vastuun opiskelustaan ja koulumenestyksestään arvioimalla (opettajan ja huoltajien kanssa) saavutuksiaan suhteessa tavoitteisiin ja pohtimalla kriittisesti omien opiskelutaitojensa vaikutusta saavutettuihin tuloksiin

Valinnaisaineet arvioidaan jatkuvan palautteen periaatteella ja suoritusmerkinnällä.

8.1.3 Työskentelyn arviointi

Työskentelyn arvioinnilla tuetaan oppilaan oppimaan oppimisen taitojen kehittymistä. Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Vastuullisuus ja yhteistyötaidot ovat myös osa oppilaan työskentelyn arviointia. Työskentelyn arvioinnin pohjana ovat koulun opetussuunnitelmassa työskentelylle asetetut yleiset ja oppiainekohtaiset tavoitteet.

Työskentelyn arviointi on aina osa oppiaineen arviointia. Siitä voidaan antaa myös erillinen sanallinen arvio.

Työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineen arviointiin. Työskentelyä arvioidaan lukuvuoden aikana. Myös oppilas itse arvioi omaa työskentelyään kirjallisesti tai keskusteluissa opettajan kanssa. Arvioinnin kohteena ovat mm. keskittyminen työhön, tehtävien loppuun saattaminen, tavaroista ja tehtävistä huolehtiminen, työtapojen hallinta, yhteistyö muiden kanssa sekä vastuullisuus. Arviointi etenee ja laajenee luokka-asteittain oppilaiden kehityksen ja ikäkauden huomioiden.

8.1.4 Käyttäytymisen arviointi

Käyttäytymisessä arvioidaan sitä, miten oppilas toimii vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja ympäristön kanssa, arvostaa omaa ja toisten työtä ja noudattaa sääntöjä. Käyttäytymisen arvioinnin pohjana ovat koulun opetussuunnitelmassa käyttäytymiselle asetetut tavoitteet. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat.

8.1.5 Käyttäytymisen tavoitteet

Tavoitteenamme on kasvattaa oppilaista sosiaalisia, vastuuntuntoisia, rehellisiä sekä toiset huomioon ottavia ihmisiä, jotka arvostavat omaa ja muiden työtä ja pystyvät noudattamaan yhteiskunnan ja koulun sääntöjä.

Käyttäytymisen arviointi

Käyttäytymisen arvioinnin tavoitteena on ohjata oppilaita ottamaan huomioon muut ihmiset ja ympäristö sekä arvostamaan työtä ja noudattamaan sääntöjä.

Arviointia tehdään päivittäin ja palautetta oppilaan suoriutumisesta annetaan suullisesti ja kirjallisesti pitkin lukuvuotta. Todistuksiin arvioinnin antavat oppilaan opettajat yhdessä joko arviointikokouksissa, kahdenkeskisten keskusteluiden avulla tai kirjallisesti.

8.1.6 Käyttäytymisen numeroarvioinnin kriteerit:

10

Oppilas edistää omalla toiminnallaan luokkansa viihtyvyyttä ja hänen käyttäytymisensä on aina moitteetonta.

9

Oppilas osoittaa avuliaisuutta ja ystävällisyyttä koulun oppilaita, henkilökuntaa ja vierailijoita kohtaan. Hän noudattaa koulun järjestyssääntöjä ja hänelle annettuja ohjeita ilman, että hänelle tarvitsee niistä erikseen huomauttaa.

8

Oppilas noudattaa koulun järjestyssääntöjä sekä opettajan antamia ohjeita ja on rehellinen. Hän useimmiten antaa työrauhan, joskin hänelle on toisinaan huomautettava käyttäytymisestä. Hän on ystävällinen koulutovereitaan kohtaan ja hänen asenteensa koulutyötä kohtaan on pääosin myönteinen.

7

Oppilas ei aina noudata koulun järjestyssääntöjä tai opettajan antamia ohjeita. Hän saattaa käyttäytyä vilpillisesti. Hän häiritsee oppitunteja toistuvasti ja hänelle on usein huomautettava käyttäytymisestä. Hänen toimintansa vähentää muiden viihtyvyyttä koulussa.

6

Oppilas rikkoo toistuvasti koulun järjestyssääntöjä ja hänelle annettuja ohjeita. Hän on epäystävällinen koulun oppilaita, henkilökuntaa ja vierailijoita kohtaan. Oppilaan asenne koulutyötä kohtaan on kielteinen. Hänen toimintansa haittaa muiden oppilaiden opiskelua.

5

Oppilaalla on suuria vaikeuksia sopeutua koulun toimintaan. Hänen toiminnastaan aiheutuu vakavaa haittaa muiden oppilaiden opiskelulle. Koulun oppilaiden tai henkilökunnan turvallisuus saattaa vaarantua oppilaan välinpitämättömän käytöksen vuoksi.

8.1.7 Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden arviointi

Oppilaan oppimisvaikeudet otetaan huomioon oppilaan arvioinnissa. Arvioitaessa tulee käyttää menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa.

Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan arvioinnin perusteet määritellään hänelle laadittavassa henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Jos erityisopetukseen otettaessa tai siirrettäessä on päätetty, että oppilas opiskelee perusopetuksen yleisen opetussuunnitelman mukaisesti, hänen suorituksensa arvioidaan samoilla perusteilla kuin muidenkin oppilaiden suoritukset.

Jos erityisopetukseen otettaessa tai siirrettäessä on päätetty, että oppilas opiskelee yksilöllisen oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin oppilaan omiin tavoitteisiin perustuen. Yksilöllisten oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan käyttää sanallista arviota koko perusopetuksen ajan ja päättöarvioinnissa.

Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden arviointi suoritetaan oppilasta opettavien opettajien yhteistyönä. Oppilas, jolle on laadittu HOJKS, arvioidaan suunnitelman mukaisesti. Oppilaan myöhemmän opiskelun kannalta merkityksellinen tieto siiretään, vanhempien luvalla toki, oppilaan vaihtaessa koulua.

8.1.8 Maahanmuuttajataustaisen oppilaan arviointi

Oppiaineiden arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä suomen kielen taito. Suomen kielen taitojen mahdollisten puutteiden merkitystä arvioinnissa pyritään vähentämään monipuolisilla, joustavilla ja oppilaan tilanteeseen sovitetuilla arviointimenetelmillä. Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaine arvioidaan joko suomi toisena kielenä tai suomi äidinkielenä -oppimäärän mukaisesti. Koulu päättää oppimäärästä oppilaskohtaisesti. Oppilaan arviointi voi olla sanallista koko perusopetuksen ajan lukuun ottamatta päättöarviointia.

Oppilaan arviointi perustuu oppimissuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin valmistavan opetuksen ajan ja vuosi sen jälkeen.

Oppilas voi valmistavan opetuksen ohessa suorittaa myös perusopetuksen oppimääriä joissakin oppiaineissa. Oppilas saa tällöin erillisen todistuksen perusopetuksen oppimäärän suorittamisesta. Arviointi voidaan antaa sanallisena arviona tai numeroarvosteluna. Jos oppilas suorittaa jonkin perusopetuksen oppiaineen koko oppimäärän valmistavan opetuksen aikana, annetaan siitä numeroarvosana.

8.1.9 Maahanmuuttajaoppilaan äidinkieli

Oppilaalle annetaan lukuvuoden päättyessä erillinen todistus maahanmuuttajien äidinkielen opetukseen osallistumisesta. Todistukseen merkitään opetettava kieli, opetuksen laajuus ja sanallinen arvio. Myös päättöarvioinnista annetaan erillinen todistus. Päättöarviointi perustuu hyvän osaamisen kuvaukseen.

Maahanmuuttajaoppilaan suomenkielen arviointi suoritetaan joko suomi äidinkielenä tai suomi toisena kielenä oppimäärän mukaisesti.

8.1.10 Opinnoissa etenemisen ja vuosiluokalle jättämisen periaatteet

Oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalla, jos hän on suorittanut hyväksytysti kaikki opetussuunnitelmassa määritellyt oppiaineiden tai aihekokonaisuuksien tavoitteet. Oppilas voi siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos arvioidaan, että hän kykenee suoriutumaan seuraavan vuosiluokan tavoitteista. Tällöin oppilaalle laaditaan kyseisessä oppiaineessa oppimissuunnitelma, josta käy ilmi, miten oppilas suorittaa opintonsa hyväksytysti.

Oppilaalle, jolla on hylättyjä suorituksia, varataan mahdollisuus osoittaa erillisessä kokeessa saavuttaneensa kyseisen oppiaineen vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti. Erillinen koe voi sisältää monipuolisesti erilaisia näyttömahdollisuuksia.

Vuosiluokalle jättämistä harkittaessa arvioidaan aina sen hyöty oppilaan kokonaistilanteen kannalta. Kokonaistilanteen arviointiin osallistuu tarvittava oppilashuoltohenkilöstö. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänellä on hylätty suoritus yhdessä tai useammassa oppiaineessa ja arvioidaan, ettei hän selviydy seuraavan vuosiluokan tavoitteista. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle myös yleisen heikon koulumenestyksen perusteella, vaikka hänellä ei olisi yhtään hylättyä suoritusta. Huoltajalle varataan tällöin mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä.

Yhteistyötä oppilaan huoltajan kanssa tiivistetään, kun huomataan, että oppilaan suoritustaso yhdessä tai useammassa oppiaineessa on heikentynyt huomattavasti. Tämä on erityisen tärkeää päättövaiheessa olevien oppilaiden osalta.

Oman opinto-ohjelman mukaan etenevä oppilas

Oman opinto-ohjelman mukaan etenevä oppilas siirtyy lukuvuoden työn päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle vain yleisen heikon koulumenestyksen perusteella

Oman opinto-ohjelman mukaan opiskeleva oppilas on 9. luokan oppilas, kunnes hän suorittaa perusopetuksen koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai hänen oppivelvollisuusikänsä täyttyy ja hän eroaa koulusta.

8.1.11 Opinnoissa eteneminen ja vuosiluokalta siirtäminen

Koulussamme oppilaat etenevät vuosiluokkiin jaetun oppimäärän mukaisesti, kuitenkin poikkeustapauksissa oppilas voi edetä hänelle laaditun yksilöllisen oppimissuunnitelman mukaisesti.

Oppilas, joka on saanut vuosiluokan oppimäärään sisältyvissä eri oppiaineissa vähintään välttäviä tietoja ja taitoja osoittavan arvosanan tai vastaavan sanallisen arvion, siirtyy seuraavalle vuosiluokalle lukuvuoden päätyttyä.

Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen suorituksensa yhdessä tai useammassa oppiaineessa on hylätty tukitoimenpiteistä ( esim. tukiopetus, erityisopetus) huolimatta ja arvioidaan, ettei hän selviä seuraavan vuosiluokan opinnoista.

Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle myös, jos se on yleisen koulumenestyksen vuoksi tarpeen, vaikka oppilaalla ei olisikaan hylättyjä suorituksia. Tällöin huoltajalle on varattava mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekoa.

Päätöksen oppilaan siirtymisestä seuraavalle vuosiluokalle tai luokalle jättämisestä tekevät rehtori ja oppilasta opettaneet opettajat yhdessä. Oppilaan jättämisestä vuosiluokalle voidaan tehdä myös ehdollinen päätös, jossa mainitaan ne vuosiluokan osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen erillisessä kokeessa on luokalta siirtymisen edellytyksenä. Hylätyn suorituksen oppilas voi korottaa joko kesällä järjestettävässä ns. ehtolaiskuulustelussa tai myös lukuvuoden aikana tarpeen mukaan järjestettävässä erillisessä kuulustelussa. Kuulustelujen ajat päätetään koulun vuotuisessa työsuunnitelmassa ja ilmoitetaan oppilaalle ja huoltajalle vähintään 1 kk ennen kuulustelujen ajankohtaa tai viimeistään todistuksen antamisen yhteydessä.

8.1.12 Taito- ja taideaineiden arviointi siirryttäsessä kuudennelta seitsemännelle luokalle

Alueellisen yhtenäisyyden turvaamiseksi oppilaan arviointi on numeroarvostelu viimeistään neljänneltä luokalta lähtien.

Taito- ja taideaineissa musiikin, kuvataiteen, teknisen työn sekä tekstiilityön arvioinnissa kuudennella luokalla arvioidaan oppilaan osaamisen taso suuntaa antavasti peruskoulun päättöarviointia varten. Näin pyritään alueellisesti turvaamaan paremmin oppilaan arvostelun oikeudenmukaisuus silloinkin kun kyseisen oppiaineen opiskelu päättyy seitsemännellä luokalla. Taito- ja taideaineiden päättöarvioinnin kriteerit ovat opetussuunnitelman liiteosassa.

8.1.13 Todistukset

Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset

Lukuvuoden päättyessä annetaan lukuvuositodistus, joka on opettajan antama arvio oppilaan edistymisestä ja osaamisesta. Lukuvuoden aikana annettavan arviointipalautteen määrästä ja muodosta päätetään koulun opetussuunnitelmassa. Oppilaan itsearviointi ei sisälly varsinaiseen lukuvuositodistukseen, mutta se voidaan antaa erillisenä lukuvuositodistuksen liitteenä.

Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta merkitään hänen saamansa arvio todistukseen vain siinä tapauksessa, että kyseinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskonnollisen yhdyskunnan antamasta opetuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä todistukseen.

Jos oppilaan oppitunneista lukuvuoden aikana vähintään puolet on opetettu muulla kuin koulun opetuskielellä, tulee todistuksessa mainita opetuksessa käytetty kieli ja sillä opetetut oppiaineet.

Jos oppilas opiskelee yksilöllisten oppimäärien mukaan, varustetaan numeroarvosana tai sanallinen arvioi tähdellä (*). Todistuksen lisätietoihin tulee merkintä siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt (*) oppiaineet yksilöllisen oppimäärän mukaan (Perusopetuslaki 17 §:n 2 mom.).

Erotodistus annetaan oppilaalle, joka vaihtaa toiseen kouluun tai eroaa perusopetuksesta tai ei ole saanut oppivelvollisuutta suoritetuksi oppivelvollisuutensa. Erotodistuksen liitteenä tulee olla koulussa noudatettu tuntijako sekä selvitys opetuksen mahdollisista painotuksista. Erotodistukseen ei merkitä käyttäytymisen arviota.

8.1.14 Arvioinnin oikaisumahdollisuus

Huoltajalla on oikeus saada tietoa arviointiperusteita. Koulu tiedottaa huoltajille lukuvuoden alkaessa käyttäytymistään arviointikriteereistä.

Oppilaan huoltaja voi 2 kk:n kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää opinnoista etenemistä tai vuosiluokalle jättämistä koskevan päätöksen uusimista. Pyyntö tehdään rehtorille. Uudesta arvioinnista päättävät rehtori ja oppilaan opettajat yhdessä. Jos oppilaan huoltaja on tyytymätön uuteen arviointiin, oppilaan huoltaja voi pyytää arvioinnin oikaisua Etelä-Suomen lääninhallitukselta. Lääninhallitus voi velvoittaa opettajan toimittamaan uuden arvioinnin tai määrätä, mikä arvosana oppilaalle on annettava tai määrät vuosiluokalle jättämistä koskevan päätöksen muutettavaksi.

8.2 Koulun toiminnan arviointi

Koulun toiminnan arviointi on osa kouluyhteisön perustyötä ja osa Helsingin yleissivistävän koulutuksen arviointia. Arvioinnin tavoitteena on tukea oppilaiden ja opiskelijoiden oppimista, opetustoimen henkilöstön työtä ja sekä hankkia ja analysoida tietoa koulun kehittämistyön ja päätöksenteon pohjaksi.

Lukuvuosittain toiminnan ja talouden suunnittelun lähtökohtana ovat koulun oman opetussuunnitelman ohella yleissivistävän koulutuksen strategiset sekä toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja edellisen lukuvuoden toimintakertomus. Koulu hyödyntää toiminnan ja talouden suunnittelussa käytettävissä olevia arviointituloksia.
Itsearviointia tehdessään ja omia tuloksia seuratessaan koulu ottaa huomioon yleissivistävän koulutuksen arvioinnin linjauksissa mainitut yhteiset arviointikäytännöt ja niiden tuottamat tulokset ja tulosten kehittymisen.

Koulu osallistuu valtakunnallisiin ja opetusviraston tilaamiin tutkimuksiin ja vastaa kyselyihin sekä hyödyntää niistä saatuja tuloksia toimintansa kehittämisessä.
Koulu voi kaikille yhteisten arviointikäytänteiden ja arviointikohteiden ohella halutessaan myös käyttää omia arviointimenetelmiä ja valita arviointikohteita omista lähtökohdistaan käsin.

Koulun toiminnan arvioinnista ovat ensisijaisesti vastuussa rehtori ja opettajat.
Rehtori laatii yhdessä suunnitteluryhmän kanssa talousarvioesityksen, joka käsitellään opettajankokouksessa ja hyväksytään johtokunnassa.

Rehtori laatii opettajakunnan kanssa vuosittain toimintasuunnitelman, jonka toteutumista arvioidaan lukuvuoden aikana. Toimintakertomuksessa kuvataan koulussa vuoden aikana tapahtunutta toimintaa ja projekteja.

Edellisen lukuvuoden kokemukset hyödynnetään seuraavan lukuvuoden toimintasuunnitelmaa laadittaessa.

Rehtori käy henkilökunnan kanssa kehityskeskustelut, jotka toimivat itsearvioinnin välineenä.

Koulun toimintaa arvioidaan myös erilaisten kirjallisten kyselyjen ja niistä saatujen palautteiden perusteella.

9. Opetuksen tavoitteet ja sisällötalkuun

9.1. Aihekokonaisuudet ja opetuksen eheyttäminen

Eheytetyssä opetuksessa työn suunnittelun lähtökohtana ovat eri oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt sekä aihekokonaisuudet. Suunnittelussa otetaan myös huomioon koulun opetukselliset painoalueet. Opettaja käyttää suunnittelussa monipuolisesti eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien tavoitteita ja sisältöjä siten, että niistä muodostuu yhdessä valittujen menetelmien kanssa ehyt kokonaisuus. Opetus voidaan toteuttaa teemoittain tai aihekokonaisuuksittain siten, että opetuksessa käsitellään samanaikaisesti eri oppiaineiden sisältöjä. Alkuopetuksessa työn suunnittelussa otetaan huomioon oppilaiden ikäkaudelle ominaiset toimintatavat sekä mahdollisuus edetä tutusta tuntemattomaan ja arkikokemuksista käsitteelliseen ajatteluun.

Aihekokonaisuudet toteutuvat koulun toimintakulttuurissa ja rakenteissa sekä oppiaineiden yhteydessä. Aihekokonaisuuksia käsitellään myös yhteistyökumppaneiden esim. nuorisopoliisin ja seurakunnan työntekijöiden kanssa.

Aihekokonaisuuksien toteuttamista voidaan ohjata vuosittain laadittavassa toimintasuunnitelmassa.

Opettaja päättää vuosittaista työtä suunnitellessaan ne opittavat asiat, jotka hän sisällyttää kuhunkin aihekokonaisuuteen. Halutessaan samaa vuosiluokkaa opettavat opettajat voivat suunnitella ja toteuttaa aihekokonaisuuksien sisällöt yhteistyössä.

Valtakunnallisesti määritellyt aihekokonaisuudet ovat koulun kasvatus– ja opetustyön keskeisiä painoalueita ja opetustyötä eheyttäviä teemoja. Helsingissä aihekokonaisuudet toteutuvat koulujen toimintakulttuurissa– ja rakenteissa, oppiaineiden opetuksessa sekä mahdollisina eri oppiaineita yhdistävinä kokonaisuuksina. Aihekokonaisuuksien toteuttamista vuosiluokkien 1–9 aikana suunnitellaan yhteistyössä alueen peruskoulujen kanssa sekä mahdollisuuksien mukaan eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Aihekokonaisuuksien toteuttamisessa otetaan huomioon Helsingin sekä erityisesti koulun oman alueen tarjoamat mahdollisuudet ja haasteet. Aihekokonaisuuksien toteuttamisessa painotetaan tulevaisuusnäkökulmaa.

Ihmisenä kasvaminen

Ihmisenä kasvaminen- aihekokonaisuus näkyy Helsingin peruskoulujen arvoissa jokaisen oikeutena hyvään oppimiseen ja oppijana kehittymiseen sekä ihmisenä kasvamiseen ja sivistymiseen. Keskeistä on tukea lapsen ja nuoren kasvua vastuullisuuteen omasta elämästä ja yhteisestä tulevaisuudesta. Helsingin peruskoulujen opetussuunnitelman yhteinen Oppimiskäsitys– osuus sisältää vuorovaikutuksellisuuden ja oppijana kehittymisen. Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri sekä työtapa - teksteissä korostuu yhteisölliset tavoitteet. Fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun tähtäävät tavoitteet löytyvät oppilaiden osallisuutta, kouluruokailua ja itsearviointia koskevista linjausteksteistä. Oppilashuollon osuuden keskeisenä ajatuksena on ihmisen kasvun tukeminen.

1-2 luokat Pienen koululaisen kasvun paikat

• ponnistelu ja keskittyminen, onnistuminen ja epäonnistuminen, ilo ja luovuus, yksin ja yhdessä tekeminen, ystävyydestä ja maailman kauneudesta iloitseminen

3-4 luokat Taitavan koululaisen oppimisen haasteet

• reilun pelin säännöt, erilaisuuden hyväksyminen, yhteistyöhön ja toisten auttamiseen kasvaminen, elämän moninaisuuden tutkiminen ja arvostaminen, tekemällä oppiminen, miten minä opin

5-6 luokat Kasvun murrokseen valmistautuminen

• vastuun kantaminen itsestä ja yhteisöstä, toiminta oman tulevaisuuden hyväksi ja ympäristön parantamiseksi, tavoitteelliseen työhön oppiminen, ympäristöstä ja kulttuurista nauttiminen, keskustelun, kysymisen ja hyvän kuuntelemisen taidot, hiljentymisen kyky , psyykkinen eheys

Kulttuuri – identiteetti ja kansainvälisyys

Kulttuuri–identiteetti ja kansainvälisyys - aihekokonaisuus näkyy Helsingin peruskoulujen arvoissa sekä opetussuunnitelman yleisen osan kohdassa Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri. Oppilaan oman kulttuuri-identiteetin vahvistaminen, suomalaisen kulttuurin arvostaminen ja kulttuurien välisen vuorovaikutuksen edistäminen ovat osa Helsingin peruskoulujen arvopohjaa. Vuorovaikutuksen edistäminen nähdään myös keskeisenä osana koulun toimintakulttuuria. Helsinki tarjoaa kaksikielisen, monikulttuurisen ja kansainvälisen oppimisympäristön, jossa oppilas saa valmiuksia kulttuurien välisten vuorovaikutustaitojen ja yhteistyön kehittämiseen sekä mahdollisuuksia kansainvälisten kontaktien luomiseen. Helsingissä on erinomaiset mahdollisuudet monipuoliseen ja elämykselliseen kulttuuriyhteistyöhön.

1-2 luokat Kuka olen ja mihin kuulun

• perhe, ystävät, suku, koulu ja muu lähiympäristö

• oman identiteetin muodostumisen lähtökohdat

• erilaisuus ja samanlaisuus lähiympäristössä

• ryhmässä toimiminen, toisten huomioonottaminen ja empatian

• kehittäminen

• lasten arki ja juhla

3-4 luokat Samanlaiset ja erilaiset lapset

• omat juuret

• elämän kunnioittaminen

• kotiseutu, Suomi ja lähialueet

• erilaisuus ja samanlaisuus Suomessa ja lähialueilla

• lapset Pohjois-Euroopassa ja lasten oikeudet

• suomalainen ja pohjoismaalainen kulttuuri

• juhlatapakulttuuri

5-6 luokat Minä osana sukupolvien ketjua ja ihmiskuntaa

• elinolot ennen ja nyt

• ihmisten samankaltaisuus, perustarpeet

• suomalaiset vähemmistöt

• Suomi osana Eurooppaa; kielet ja kulttuurit

• kulttuurin eri muodot

Viestintä ja mediataito

Viestintä ja mediataito – aihekokonaisuus on keskeinen pyrittäessä turvaamaan oppilaiden tasavertaiset osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet nyky-yhteiskunnassa. Helsingin kouluissa korostetaan ilmaisun iloa, viestintä- ja mediankäyttötaitoja sekä tiedonhallintataitoja. Viestintä – ja mediankäyttötaidoissa harjoitellaan monipuolista ilmaisua ja kriittistä median käyttöä. Tiedonhallinnassa keskeisiä asioita ovat tiedonhankintataidot, lähdekritiikki, tekijänoikeusasiat, verkkoetiikka sekä tietoturva.

Aihekokonaisuuden tavoitteita sisältyy Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri sekä Työtavat – osuuksiin. Aihekokonaisuus toteutuu osin myös koulun tietostrategian kautta

1-2 luokat Ilmaisemisen ilo ja rohkeus

• ajatusten ja tunteiden ilmaiseminen tekemällä itse

• erilaisten ilmaisutapojen ja kielien tunnistaminen ja hyväksyminen

• lukemisen, kirjoittamisen, ilmaisun ja viestinnän sekä tiedonhankinnan perustaitojen oppiminen

3-4 luokat Ilmaisun ja viestinnän apuvälineet haltuun

• media ilmaisun välineenä

• viestien erittelyä ja tulkintaa, kuvanlukutaitoa

• välinehallintaa

• vuorovaikutukseen oppiminen

• perustaitojen harjaannuttaminen

5-6 luokat Taitava mediankäyttäjä

• viestimien ja median käyttötaidot

• verkossa toimimisen pelisäännöt

• oman ilmaisun monipuolistaminen

• perustaitojen syventäminen

Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys

Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys – aihekokonaisuuden tavoitteita sisältyy Helsingin peruskoulujen opetussuunnitelmien yhteisten linjausten kohtaan Oppilaiden osallisuus. Tavoitteet näkyvät myös Helsingin peruskoulujen arvopohjassa, oppimiskäsityksessä, oppimisympäristössä ja toimintakulttuurissa, työtavoissa sekä oppilaan ohjauksen ja opinto-ohjauksen osuuksissa. Oppilailla on mahdollisuus harjoitella erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja yhteiskunnassa mm. oppilaskuntahallituksen kautta. Tarvittavia taitoja ovat kriittisen mielipiteen muodostaminen, neuvotteluun perustuva päätöksenteko sekä koulu – ja lähiyhteisössä toimiminen.

1.-2. luokat: Osallistun ja yritän omassa luokassa

• oman toiminnan säätely yrittämisen ja erehtymisen kokemusten kautta

• vastuunoton harjoitteleminen

• opettelee toimimaan osana oppilaskuntaa

• tutustuminen eri ammatteihin, vanhempien ammatit ja koulussa työskentelevät ammattiryhmät

• työtehtävät omassa luokassa

3.-4. luokat: Osallistuminen ja toimiminen koulussa

• muutoksen ja epävarmuuden sietäminen

• yhteisten asioiden hoitaminen ja vaikuttaminen osallistumisen kautta

• osallistuminen oman koulun päätöksentekoihin

• tuntee ja tietää oppilaskunnan toimintaa ja sen tehtäviä

• lähiympäristön ammatteihin tutustuminen (mm. sairaala, vanhainkodit, yritykset jne.)

• työtehtävät koulussa

5.-6. luokat: Lähiympäristössä osallistuminen ja vaikuttaminen, vastuullisuus

• pitkäjänteinen ja innovatiivinen toiminta

• realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksista

• oman toiminnan ja sen vaikutusten arviointi

• oman mielipiteen muodostaminen

• yhteistyö eri koulujen kanssa omalla alueella

• päätöksenteko oppilaskunnan kautta

• vastuu yhteisistä asioista

• kouluyhteisön merkitys

• työelämään tutustumista vierailujen, haastattelujen, kyselyjen ja varjostuksen kautta

• järjestötoiminnan tunteminen

• työtehtävät koulussa ja lähiympäristössä (esim. kummitoiminta)

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta – aihekokonaisuuden tavoitteita sisältyy Helsingin peruskoulujen arvopohjaan. Aihekokonaisuus näkyy myös oppimisympäristön ja toimintakulttuurin, työtapojen, oppilaiden osallisuuden, ohjauksen ja oppilashuollon osuuksissa. Helsingin kouluissa tuetaan oppilaiden kasvua vastuullisiksi kansalaisiksi ja edistetään oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön, ihmisen hyvinvoinnin ja hyvän tulevaisuuden puolesta. Yhteisissä linjauksissa on nostettu esille myös oppilaan hyvinvoinnin merkitys kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle. Aihekokonaisuuden tavoitteita toteutetaan lisäksi koulun ympäristöohjelman kautta.

1-2 luokat Iloa ympäristöstä ja ympäristölle

• oman ympäristön tunteminen ja siitä huolehtiminen

• oma hyvinvointi

• kyky hahmottaa omaa ympäristöä ja iloita sen yksityiskohdista ajantajun (menneisyys, nykyisyys, tulevaisuus) vahvistaminen

• kierrätyksen ja muiden kestävän kehityksen perusasioiden oppiminen

3-4 luokat Ympäristön tutkiminen ja vaaliminen

• luonnon ja ympäristön aktiivinen tutkiminen

• omasta kouluympäristöstä huolehtiminen

• hyvinvointi luokkayhteisön jäsenenä

• eläytyminen menneisyyteen ja erilaisiin tulevaisuuksiin

• muutoksen ymmärtäminen (nyt olemassa olevat asiat ovat syntyneet

• jonakin aikana vastaamaan sen ajan tarpeisiin, muuttuneet aikojen

• kuluessa ja muuttuvat nytkin tämän ajan ihmisten valintojen

• seurauksena)

• pienet tulevaisuusteot

5-6 luokat Elämä kaupunkiympäristössä

• kaupunkiympäristön haltuunotto ja toiminnan pelisäännöt (esim. Sallittu kaupunki – opetuspaketti)

• omien tekojen vaikutus ja vastuu ympäristöstä (Vihreä lippu, ympäristöagentit jne.)

• oma rooli yhteisen hyvinvoinnin edistäjänä

• kokemukset kansainvälisestä yhteistyöstä ja tulevaisuusteot

Turvallisuus ja liikenne

Turvallisuus ja liikenne- aihekokonaisuuden turvallisuusnäkökulma näkyy Helsingin peruskoulujen arvopohjassa. Turvallisuudesta huolehtiminen on kaikkien koulussa toimivien yhteinen tehtävä. Oppimisympäristön ja toimintakulttuurin tulee olla sekä psyykkisesti että fyysisesti turvallinen ja terveyttä edistävä. Turvallisuusnäkökulma sisältyy myös oppilashuollon, kodin ja koulun yhteistyön sekä koulun toiminnan arvioinnin osuuksiin. Jokaisella peruskoululla on järjestyssäännöt, joiden tehtävänä on edistää koulun turvallisuutta. Koulutuksen nivelvaiheiden yhteistyöllä edistetään oppilaiden psyykkistä ja fyysistä turvallisuutta. Aamu – ja iltapäivätoiminnan ja kouluruokailun toteuttamisessa sekä koulumatkoihin liittyvissä asioissa otetaan huomioon terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät tekijät. Oppilaita kannustetaan ottamaan vastuuta omasta terveydestä.

1-2 luokat Lapsen turvallinen ja terve ympäristö

• lapsen kokemukset vaaroista ja turvallisuudesta

• vaaranpaikkakartoitukset (esim. Turvaa lapsen koulutie – verkkomateriaali)

• turvallinen luokkayhteisö

• oman terveyden perusasiat

3-4 luokat Terveellinen ja turvallinen liikkuminen

• arkiliikkuminen terveyden lähteenä

• turvallisesti liikenteessä jalan ja eri välinein

• turvallinen kouluyhteisö

5-6 luokat Terveys ja turvallisuus ja vastuuseen kasvaminen

• päihteet, seksuaalikasvatuksen perusasiat, vastuu omasta terveydestä ja keinot edistää terveyttä

• yhteisölliseen vastuuseen kasvaminen

• toimintataidot onnettomuustilanteissa

• vastuunotto omista teoista ja tekojen seurausten ymmärtäminen (laillisuuskasvatus)

Ihminen ja teknologia

Ihminen ja teknologia – aihekokonaisuuden tavoitteita sisältyy oppimisympäristö – ja toimintakulttuuri sekä työtavat osuuksiin. Fyysisen oppimisympäristön suunnittelussa ja toteutuksessa pidetään huolta oppilaan mahdollisuudesta kasvaa tietoyhteiskunnan jäseneksi ja edistetään tieto – ja viestintätekniikan käyttöä opetuksessa. Aihekokonaisuuden tavoitteita toteutuu myös koulun tietostrategian kautta.

Koulun tietostrategissa on asetettu tavoitteet oppilaan tietoteknisten laitteiden käyttämiseen liittyvien taitojen kehittymiselle perusopetuksen aikana.

1-2 luokat Teknologia omassa ympäristössä, millainen on teknologinen maailma

• kodin teknologian ja laitteiden turvallinen käyttö

• teknologiaa lapsen maailmassa, lelut, harrastusvälineet ja vapaa-aika

• Millainen olisi teknologiaton maailma

3-4 luokat Kokeileva ja tutkiva teknologian käyttäjä, omat keksinnöt

• yksinkertaiset koneet ja laitteet, kuten vipu, pyörä, jousi

• oppilaan elinympäristöön kuuluvien aineiden ja tuotteiden alkuperä ja kierto sekä niiden ominaisuuksien tutkiminen ja turvallinen käyttö

• oppilaiden päivittäisten käyttöesineiden historia, toiminta ja tulevaisuuden suunnittelu

• ”mitäs jos…”päivät (jos koneet lakkaisivat toimimasta, jos sähköä ei olisi, jos voisi keksiä mitä vaan jne.)

5-6 luokat Teknologian merkitys yhteiskunnassa, eri kulttuureissa, eri elämän-alueilla ja eri aikoina

• koneet, teknologia / liikkuminen, matkustaminen ja liikenne, rakentaminen, viestintä ja tietotekniikka, terveyden- ja sairaanhoito, urheilu, avaruudentutkimus, aseet

• Omat valinnat, käyttötottumukset ja kestävä kehitys

9.2 Äidinkieli ja kirjallisuusalkuun

Äidinkielen opetuksen lähtökohtana on oppilaan oma kieli, joten opetuksen tulee perustua oppilaiden kielellisiin ja kulttuurisiin taitoihin ja kokemuksiin. Sen tulee tarjota mahdollisuuksia monipuoliseen viestintään, lukemiseen ja kirjoittamiseen, joiden avulla oppilas rakentaa identiteettiään ja itsetuntoaan. Äidinkieli ja kirjallisuus on tieto-, taito- ja taideaine, joka saa sisältöaineksensa kieli- ja kirjallisuustieteestä ja viestintätieteistä. Opetuksessa on otettava huomioon, että kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline. Äidinkieli on ajattelun ja tunteiden ilmaisemisen väline. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävä on suunnitelmallisesti kehittää kieleen pohjautuvia opiskelu- ja vuorovaikutustaitoja. Lisäksi on kehitettävä oman kotiseudun ja lähiympäristön kielen ja kulttuurin tuntemusta myös helsinkiläisyyden näkökulmasta.

Aihekokonaisuudet äidinkielen opetuksessa

1. Ihmisenä kasvaminen

• Oppilas oppii toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä.

• Oppilas tunnistaa siistin käsialan merkityksen

• Oppilas arvostaa toisen työtä

• Oppilas oppii kuuntelemaan toisia

2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

• Oppilas oppii kunnioittamaan omaa kulttuuriperintöään (kansanperinne, murteet esim. slangi, tarinat)

• Oppilas tutustuu muihin kulttuureihin (tavat ja tarinat)

3. Viestintä- ja mediataidot

• Oppilas kehittyy ilmaisu- ja vuorovaikutustaidoissaan

• Oppilas kehittyy median käyttötaidoissa

• Oppilas harjoittelee mediataitoja sekä viestien vastaanottajana että tuottajana

• Oppilas oppii kriittisyyttä median käyttäjänä

• Oppilas tulee tietoiseksi tekijänoikeuskysymyksistä tietoa hakiessaan

4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys

• Oppilas tutustuu vaikuttamisen keinoihin

Yleiset tavoitteet 1-2 –luokille

Oppilas

• kuuntelee keskittyen ja eläytyen tilanteen mukaan

• haluaa, rohkenee ja osaa ilmaista itseään suullisesti kysymällä, vastaamalla, kertomalla sekä ilmaisemalla omia tietojaan, kokemuksiaan, ajatuksiaan ja mielipiteitään

• oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikan sekä niihin liittyviä käsitteitä

• kuuntelee kirjallisuutta ja tutustuu kielen ilmiöihin

• opettelee valitsemaan itseään kiinnostavaa luettavaa ja lukee lukutaitoaan vastaavia kirjoja

• oppii vähitellen omaa tekstiä kirjoittaessaan ottamaan huomioon kirjoitetun kielen sopimuksia ja sääntöjä

1. luokan tavoitteet

Lukeminen ja kirjallisuus

Oppilas

• oppii mekaanisen lukemisen perustekniikan

• kiinnostuu kirjallisuudesta ja kirjojen lukemisesta

Kirjoittaminen

Oppilas

• oppii tekstauskirjoituksen kirjainmuodot

• oppii kirjoittamisen perustekniikan

• osaa kirjoittaa tuttuja ja helppoja sanoja suurimmaksi osaksi oikein

Kielitieto

Oppilas

• oppii keskeiset käsitteet: äänne , kirjain, tavu, sana ja tutustuu lausekäsitteeseen

Suullinen ilmaisu

Oppilas

haluaa, rohkenee ja osaa ilmaista itseään suullisesti

• oppii kuuntelemaan toisten puhetta ja puheen sisältöä

1. luokan keskeiset sisällöt

Lukeminen ja kirjallisuus

-äänne ja kirjain vastaavuuden runsas harjoittelu, äänteiden yhdistäminen tavuiksi, tavujen sanoiksi ja sanojen purkamista osiin

• ääneen lukemisesta siirrytään äänettömään lukemiseen

• ymmärtävän lukemisen harjoittelua

• monipuolista kirjallisuuteen ja muihin teksteihin tutustumista, opettajan luentaa kuunnellen, kuvia katsellen ja vähitellen itse lukien

• kirjojen lukemista ja käsittelyä, kirjallisuuden käyttämistä monin tavoin virikkeenä luovassa toiminnassa

kirjaston käytön harjoittelua

Kirjoittaminen

• harjaantuminen oikeaan kynäotteeseen

• silmän ja käden koordinaation vahvistamista sekä harjaannuttamista monipuolisesti

• isot ja pienet tekstauskirjaimet

• oikeinkirjoituksen harjoittelua tavu-, sana- ja lausetasolla: sanavälit ja sanan jakaminen eri riveille, isojen alkukirjaimien harjoittelua tutuissa nimissä ja lauseiden alussa, lauseiden lopetusmerkkeihin tutustumista ja niiden alustavaa harjoittelua omissa teksteissä

• omien kirjoitelmien alkeisharjoittelua (sanoja ja lauseita, erilaisia viestejä)

• geminaatan ja lyhyen konsonantin eron hahmottamista

• pitkän ja lyhyen vokaalin hahmottamista

Kielitieto

• äänne- kirjainvastaavuuden runsasta harjoittelua, äänteiden yhdistämistä tavuiksi, tavuista sanoiksi, sanojen purkamista osiin tavuiksi ja tavuista äänteiksi

• lausetajun monipuolista kehittämistä

Suullinen ilmaisu

• kuulemastaan, näkemästään ja kokemastaan kertomista sekä omien tarinoiden keksimistä ja kertomista ensin omalle parille ja pienryhmässä

• satujen, runojen ja kertomusten dramatisointia

• toisten kertomusten kuuntelemista

2. luokan tavoitteet

Lukeminen ja kirjallisuus

Oppilas

• lukee melko sujuvasti

• oppii ymmärtämään lukemaansa

• tutustuu monipuolisesti lastenkirjoihin ja lukee niitä

Kirjoittaminen

Oppilas

• haluaa, rohkenee ja osaa ilmaista itseään kirjallisesti

• oppii käsialakirjaimet ja niiden yhdistämisen

• osaa kirjoittaa tutut sanat lähes virheettömästi

• alkaa käyttää kirjoitelmissaan lopetusmerkkejä ja isoa alkukirjainta lauseen alussa sekä tutuissa nimissä

• harjoittelee oman tekstin kirjoittamista tietokoneella

• opettelee kirjoittamaan eri tarkoituksiin

Kielitieto

Oppilas

• oppii keskeisiä käsitteitä: aakkosjärjestys, lause ja teksti (alustavasti)

Suullinen ilmaisu

Oppilas

• haluaa, rohkenee ja osaa ilmaista itseään suullisesti erilaisissa tilanteissa

• oppii kuuntelemaan toisten puhetta ja puheen sisältöä

2. luokan keskeiset sisällöt

Lukeminen ja kirjallisuus

• lukemisen monipuolista päivittäistä harjoittelua (sadut, runot, lorut, riimit ja helpot tietotekstit)

• tekstin ymmärtämistä edistäviin menetelmiin tutustumista ja harjoittelua

• kirjojen lukemista ja käsittelyä elämyksellisesti ja analyyttisesti (käsitteet päähenkilö, tapahtuma-aika ja –paikka sekä juoni)

• kirjaston käytön harjoittelua

Kirjoittaminen

• tyyppikirjaimet

• oikeinkirjoituksen runsasta harjoittelua sana- ja lausetasolla; sanavälit ja sanan jakaminen eri riveille, totuttautuminen käyttämään isoa alkukirjainta tutuissa nimissä ja lauseiden alussa, lauseiden lopetusmerkkien opettelua ja niiden käyttöä omissa teksteissä

• omiin arkikokemuksiin, havaintoihin, mielipiteisiin ja mielikuvitukseen perustuvien tekstien runsasta tuottamista niin, että päähuomio on sisällössä ja luomisen ilossa

Kielitieto

• lausetajun monipuolista kehittämistä

• aakkostamisen käytön harjoittelua

tutustutaan käsitteisiin: konsonantti, vokaali, synonyymi ja vastakohta

• yhdyssanojen ja äng-äänteen harjoittelua

Suullinen ilmaisu

• kuulemastaan, näkemästään ja kokemastaan kertomista ja omien tarinoiden keksimistä ja kertomista

• tämänikäisen lapsen elämään liittyvien kommunikaatiotilanteiden harjoittelua (esim. puhelimen käyttö ja kaupassa asiointi)

• satujen, runojen ja kertomusten dramatisointia

• keskittyvän, tarkan ja päättelevän kuuntelemisen harjoittelua

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 2. luokan päättyessä

Puhuminen ja kuunteleminen

Oppilas

• osaa toimia tarkoituksenmukaisesti arkipäivän puhetilanteissa, seuraa opettajan ja muiden oppilaiden kerrontaa ja keskustelua ja pyrkii puhujana vastavuoroisuuteen; keskustelussa hän reagoi kuulemaansa omilla ajatuksillaan ja mielipiteillään sekä kysymyksillä

• on tottunut ilmaisemaan itseään suullisesti: hän osaa kertoa pienelle ryhmälle havainnoistaan ja kokemuksistaan niin, että kuulijat pystyvät seuraamaan kerrontaa; hän osallistuu luokkansa yhteisiin ilmaisuharjoituksiin.

Lukeminen ja kirjoittaminen

Oppilas

• pystyy tekemään ikäkaudelleen ominaisia havaintoja kielen merkityksestä ja muodosta: hän rohkaistuu erittelemään sanojen tavu- ja äännerakennetta, riimittelemään ja pohtimaan sanojen merkityksiä ja muotoja; hän osaa luetella kirjaimet aakkosjärjestyksessä ja osaa käyttää aakkosjärjestystä

• on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahvistumisen vaiheeseen, jolloin lukemisen sujuvuus ja nopeus kehittyvät; lukeminen on melko sujuvaa: hän tunnistaa tutut sanat ilman kirjain kirjaimelta, tavu tavulta etenemistä, hän osaa kuitenkin käyttää tätä tekniikkaa hyväkseen oudon sanan lukemisessa; häneltä sujuu tälle ikäkaudelle tarkoitettujen tekstien lukeminen

• on kehittynyt luetun ymmärtämisen taidoissa päätelmien tekemiseen; hän on alkanut jo tarkkailla lukiessaan, ymmärtääkö hän lukemaansa ja tietää, että ymmärtämisen apuna voi käyttää yleistietoa sekä erilaisia kokemuksia ja tietoa kielestä

• haluaa ilmaista itseään myös kirjallisesti, on kokeillut kirjoittaa eri tarkoituksiin ja osaa myös käyttää mielikuvitusta kirjoittaessaan

• kehittää kirjoittamistaitojaan: käsin kirjoittaminen on motorisesti vakiintumassa, ja oppilas osaa jo sitoa kirjaimia toisiinsa; hän osaa tuottaa omaa tekstiä myös tietokoneella; helppojen ja tuttujen sanojen oikeinkirjoitus on jo lähes virheetöntä, ja oppilas alkaa käyttää lauseissa lopetusmerkkejä ja lauseen alussa isoa kirjainta.